Mitä vaikeammaksi koulu käy, sitä enemmän nuoret tarvitsevat unta. Uni on yksi avaimista oppimiseen. Jos sitä ei saa tarpeeksi, opiskeluun keskittyminen on vaikeampaa.
Koulujen alkaminen kahdeksalta lyhentää uniaikaa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on myös todettu, että aivoille optimaaliset opiskeluajat ovat kello 10–14 ja 16–22.
Tutkimusten mukaan lapset tarvitsevat unta 9–11 tuntia vuorokaudessa ja nuoret 8–10 tuntia. Varsinkin yläkoululaisille kahdeksalta alkavat päivät ovat hankalia.
Asiaa tutkineen unilääkäri ja neurologi Markku Partisen mukaan tämä johtuu siitä, että murrosiässä biologinen unirytmi myöhästyy. Unen tarve ei vähene, mutta hormonien takia nukkumisajankohta voi siirtyä myöhemmälle.
Tämän takia nuorten yleisin unihäiriö on aamuväsymys. Univaje voi näyttäytyä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina tai välinpitämättömyytenä.
Lasten ja nuorten koulumenestys kärsii, jos univajetta kertyy paljon. Univaje heikentää muistia ja keskittymiskykyä.
Jos koulut alkaisivat myöhemmin, lapset ja nuoret saisivat enemmän unta. Muun muassa Yhdysvalloissa ja Ruotsissa kouluaamuja on kokeiltu siirtää myöhemmäksi puolella tunnilla. Jo pelkästään sillä on ollut myönteisiä vaikutuksia oppilaiden suorituksiin, virkeyteen ja poissaoloihin.
Suomessa kouluaamujen siirtämiseen myöhemmäksi liittyy paljon mielipiteitä. Tässä jutussa Nurmon yläasteen opinto-ohjaaja Marianne Tarkka, Seinäjoen lukion vararehtori ja matematiikan opettaja Hannele Rajalahti sekä opiskelijat kertovat mielipiteitään.
– Jos koulut alkaisivat yhdeksältä, eihän siinä olisi muuta ongelmaa kuin se, että päivä jatkuisi toisesta päästä. Ehkä käytäntö näyttäisi, olisiko sillä välttämättä mitään suurta eroa, Marianne Tarkka pohtii.
– Olisiko peräti sitten niin, että oppilaat ovat vähän pirteämpiä. Nekin, jotka tykkäävät nukkua kahdeksasta yhdeksään. Minä jaksan uskoa siihen, että valtaosa nuorista nukkuu ihan hyvin, Tarkka jatkaa.
Vireystila laskee iltapäivällä
Jos päivät alkaisivat myöhemmin, niistä tulisi myös pidempiä. Oppilaiden vireystila laskee iltapäivällä. Usein tunnit kahdesta eteenpäin ovat kaikkein levottomimpia.
– Jos on kahdesta kolmeen tunti, niin alkaa olla väsymystä keskittymiseen, Tarkka tietää.
Hannele Rajalahti on samaa mieltä.
– Jos aamun tuntia ja kello 14 jälkeen olevaa tuntia vertaa, niin 14–15.30 on jo levottomampaa. Porukalla alkaa olla ehkä väsy ja nälkä. Silloin tulee myös puhelin kaivettua esiin. Sovitaan jo esimerkiksi illan harrastuskuljetuksia. Siinä mielessä se on vähän hankalampi tunti minun mielestäni, Rajalahti sanoo.
Jos koulut alkaisivat myöhemmin, myös kuntien tulisi ottaa asioita huomioon. Esimerkiksi koulukyydit pitäisi suunnitella paikoin uudestaan, ja kouluruoka pitäisi tarjota myöhemmin tai jopa kahdesti päivässä.
Koulujen aloittaminen myöhemmin tarkoittaisi haasteita myös koteihin, joissa vanhemmat lähtevät ennen lasta töihin.
– Nyt meillä on kouluruokailut jo yhdentoista, kahdentoista maissa ehkä joka koulussa. Ja sillä pärjää, jos koulu loppuu kahden aikoihin. Jos aina tultaisiin myöhemmin ja yhä syötäisiin siihen kellonaikaan, niin iltapäivässä pitäisi välttämättä olla välipala. Tai ruokailu pitäisi siirtää myöhemmäksi, jolloin se vaikuttaisi keittäjien työpäiviin ja ruuan kuljetuksiin. Aika iso ketju pyörähtäisi siltä osin, Hannele Rajalahti pohtii.
Muutoksia busseihin ja iltatoimintaan
Myös bussiaikataulut menisivät uusiksi.
– Pitäisi joko tehdä lisää vuoroja tai jompikumpi tinkisi koulukyydeistä. Kustannukset saattaisivat nousta.
Koulujen iltatoiminta pitää myös ottaa huomioon.
– Meillä lukiossa on muun muassa lukiodiplomeja ja erityisiä musiikin ja tietotekniikan kursseja, jotka toteutetaan nykyään kello 14–16. Niiden paikkaa vähän mietin, että minne ne sitten mahtuisivat. Sellaisia aineita ei oikein voi siirtää kahdeksan tunnille, koska pitäisi olla lopusta päin aikaa joustaa. Eli vaikutuksia siis olisi, Rajalahti kertoo.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan mukaan koulut saavat itse päättää koulupäivien alkamisajankohdasta oppilaskuntaa ja huoltajia kuultuaan. Koulupäivien suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon se, montako tuntia opetusta oppilailla on vähintään oikeutta saada viikossa.
Esimerkiksi 7. ja 8. -luokkalaisilla tuntimäärä on vähintään 29 ja 9.-luokkalaisilla vähintään 30 tuntia. Jos koulut alkaisivat myöhemmin, se venyttäisi päivää ja vapaa-aika lyhenisi.
"Uni maistuisi aamuisin"
Koulujen alkamista myöhemmin on perusteltu sillä, että nuoret saisivat enemmän unta. Asialla olisi myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia.
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kouluaamujen siirtäminen myöhemmäksi olisi kuitenkin vain väliaikainen hyöty. Lopulta nuoret menisivät kuitenkin myöhemmin nukkumaan.
Nuoret itse äänestävät myöhäisten aamujen puolesta.
– Tykkään myöhäisistä aamuista, koska saa valmistautua rauhassa ja nukkua pidempään, kommentoi Nurmon yläkoulua käyvä 14-vuotias Selma Syri.
– Kannatan enemmän myöhäisiä aamuja, koska tykkään nukkua pitkään enkä tykkää aamuheräämisistä. Olen muutenkin aamun torkku, Linnea Yli-Kokkila, 12, toteaa.
– Tykkään enemmän myöhemmistä aamuista, koska saa valmistautua rauhassa. Toisaalta en muuttaisi mitään, koska koulupäivät, jotka kestävät myöhään, hankaloittavat harrastuksissa kulkemista, Enni Kataja, 15, arvioi.
– Olen niin iltavirkku ja tykkään nukkua pitkään, että mieluummin myöhäiset aamut. Monesti aikaisena aamuna tulee kiire. Toki myöhäisinä aamuina koulua on yleensä pidempään, mutta ei se haittaa niin paljoa, pohtii Aino Poikkimäki, 15.
– Tykkään enemmän myöhäisistä aamuista, koska silloin voi nukkua pidempään, Julius Ranta, 13, toteaa.
Kirjoittajan oma kommentti:
"Kasin aamut ovat syvältä"
Kello 06.50. Tuntuu kuin joku pitäisi silmäluomiani väkisin kiinni. Ei millään malttaisi nousta, vaikka herätyskello huutaa vieressä.
Koulun varhaisilla aamutunneilla huomaan, että olen väsynyt enkä oikein jaksa keskittyä. Kahdeksan aamut nyt vain ovat syvältä. Tällä hetkellä minulla on niitä kolme viikossa.
Niihin on kuitenkin jo niin tottunut, että tunti menee melko nopeasti ohi. Opetuksen päähän jääminen voi olla sitten eri asia.
Olen huomannut, että opin parhaiten ja pystyn keskittymään yhdeksästä kahteen. Olen myös kokenut hyväksi sen, että taito- ja taideaineita on aamulla.
Niiden parissa ei tarvitse olla yhtä terävänä kuin vaikka kielissä tai matematiikassa, joita opin parhaiten iltapäivän tunneilla.
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että voisi järjestää ainakin sellaisen kokeilun, jossa koulut alkaisivat hieman myöhemmin kuin kasilta.
Eveliina Ranta
Eparin TET-harjoittelija Nurmon yläkoulusta.
Ranta kirjoitti edellä olevan jutun.
