271 kuoli, kun pans­sa­ri­lai­va Il­ma­ri­nen osui miinaan yli 80 vuotta sitten – nyt tut­ki­mus­mat­kal­la sel­vi­tet­tiin, voi­tai­siin­ko ha­per­tu­van laivan öljy kerätä talteen

Kuluvalla viikolla Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda teki tutkimusmatkan Ilmarisen hylyn lähistölle. LEHTIKUVA / Eelis Berglund
Kuluvalla viikolla Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda teki tutkimusmatkan Ilmarisen hylyn lähistölle. LEHTIKUVA / Eelis Berglund

Yli 80 vuotta sitten uponnut panssarilaiva Ilmarinen makaa Itämeren pohjassa reilut 30 kilometriä Utön saaresta etelään. Ilmarinen vajosi meren syvyyksiin syyskuun 13. päivänä vuonna 1941. Suomi kävi jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan, käynnissä oli hämäysoperaatio Nordwind.

Kuluvalla viikolla Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Aranda teki tutkimusmatkan hylyn lähistölle, mutta itse alukseen ei matkalla kajottu.

Ilmarinen on hauta monelle merisotilaalle, minkä vuoksi myös aluksen tutkimisessa pitää kunnioittaa vainajien hautarauhaa.

Tutkimusmatkan yhtenä tarkoituksena oli tutkia, olisiko Ilmarisen hylylle mahdollista tehdä öljynpoisto-operaatio. Hylyn tankeissa arvioidaan olevan noin 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Tutkimusmatkan taustalla on vesiensuojeluhanke, jonka vastuuorganisaatio on Syke ja mukana ovat myös Merivoimat ja Rajavartiolaitos.

Ilmarisen uppoamisen syynä oli miina, joka todennäköisesti tarttui panssarilaivan oikeanpuolimmaiseen paravaaniin eli suojaraivaimeen.

Paravaanien tarkoitus on leikata miinan vaijeri poikki.

Syken projektipäällikkö Tommi Kontto sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina, että teorian mukaan vaijerin katkaiseminen ei onnistunut.

Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen puheenjohtajan Eero Auvisen mukaan yksi ongelma oli aluksen hidas vauhti. Paravaanin mekaaninen leikkuri oli suunniteltu 15 solmun nopeuteen, mutta Ilmarisen vauhti oli vain 10 solmua, kertoo Auvinen.

Hylky on syvällä, keskimäärin syvyyttä on yli 70 metriä.

– Yleensä ei ehkä ihan näin syvälle ole miinoja ainakaan ankkuroitu, kertoi Museoviraston erikoistutkija Riikka Alvik.

Historiallisten lähteiden mukaan on arveltu, että olisiko kyseessä mahdollisesti ollut ajelehtiva miina.

Upposi minuuteissa

Joka tapauksessa miina ajautui aluksen alle, ja seuraukset olivat tuhoisat.

Massiivinen panssarilaiva upposi noin seitsemässä minuutissa. Uppoavan laivan pohjan päällä oli noin 60 ihmistä.

Sotilaalliseen operaatioon osallistunut vartioalus pelasti heidät kyytiinsä. Alvik kuvailee toimintaa urheaksi ja jopa uhkarohkeaksi.

– Se (alus) tuli lähelle uppoavaa laivaa, joka olisi voinut viedä myös tämän pienemmän aluksen mukanaan. Todella urhea ja hieno pelastusoperaatio.

Onnettomuudessa kuoli 271 miehistön jäsentä. Räjähdys aiheutti vammoja, mutta osan kohtaloksi koitui se, etteivät he ehtineet laittaa pelastusliivejä päälle. Myös painavat päällysvaatteet vetivät sotilaita syvyyksiin.

Ilmariselta selvisi hengissä yhteensä 128 merisotilasta.

Tutkimusmatkalla luodattiin hylyn ympäristöä ja aluksen oletettua reittiä. Ainakaan toistaiseksi miinasta ei ole havaintoa, mutta aineisto käydään vielä läpi Sykessä.

Metalli hapertuu

Tällä hetkellä Ilmarisen hylystä noin kolmasosa on mudan alla.

– Näyttäisi siltä, että mutakerros ei hirveästi muutu, sinne ei kerry mitään, mutta ei myöskään poistu, se on aika stabiilissa olotilassa, kertoi Alvik.

Jos öljynpoisto-operaatioon lähdetään, niin tankkeihin pääsee todennäköisesti käsiksi ilman, että mutaa tarvitsee poistaa.

Tutkimusmatkalla hylkyä kuvattiin ROV-laitteella, eli etäohjattavalla vedenalaisella robotilla. Laitteessa on kamera ja pieni koura, jolla voidaan tarvittaessa ottaa esimerkiksi näytteitä.

Meren pohjassakin metalli hapettuu, mikä johtaa ennen pitkää metallin hajoamiseen.

Riskinä on suuri öljyvahinko, jolla olisi Syken johtavan tutkijan Harri Kankaanpään mukaan dramaattisia vaikutuksia.

Tietyissä tuuliolosuhteissa öljy voisi ajautua herkän Saaristomeren alueelle.

Tällä hetkellä Ilmarinen vuotaa öljyä pisaroittain, yksi pisara 15–30 sekunnin välein. Tarkkaa vuotokohtaa ei ole havaittu. Tällä määrällä ei ole Kankaanpään mukaan käytännössä minkäänlaista vaikutusta ympäristön tilaan.

Jos Ilmarisen öljynpoisto-operaatio päätetään toteuttaa, työ kilpailutetaan kuluvan vuoden loppupuolella. Itse työ toteutettaisiin ensi vuoden aikana.

Kaksi vuotta sitten tehdyn markkinakartoituksen mukaan saneeraus voisi maksaa noin 1,5 miljoonaa. Tästä kustannukset ovat todennäköisesti nousseet inflaation myötä.

Nähtäväksi jää, kohdistuuko meren pohjassa olevaan hylkyyn ensi vuonna uusi operaatio.

Ilmoita asiavirheestä