Keskustan ex-puoluesihteerin Jarmo Korhosen kirjassa Maan tapa väitetään, että kokoomuksen konkaripoliitikko Ben Zyskowicz olisi antanut liikemies Arto Merisalolle ohjeet, miten ja mille tileille vaalirahaa Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjaan kerätään.
Merisalo ohjeisti lahjoittajia tileistä, joille maksettaessa "ei maksustanne mene tietoa ja raporttia oikeusministeriölle ja ko. säätiöt tai puolue tilittävät maksamanne summan lyhentämättömänä Kansanliike Suomi 2006 ry:n (Sauli Niinistön vaalitukiyhdistys) tilille".
Zyskowicz kiistää Lännen Medialle antaneensa tällaista ohjetta sen paremmin Merisalolle kuin muillekaan.
– Se, että olisin näin ohjeistanut, on väärä väite, Zyskowicz sanoo.
Zyskowiczin mukaan mitään salaisia tilejä, joiden kautta rahoja olisi ohjattu Niinistön kampanjaan, ei perustettu. Rahaa meni vain kokoomuksen "normaaleille tileille".
Zyskowiczin mukaan Merisalo on tulkinnut hänen puheistaan "mutkat suoriksi". Hän myöntää itsekin selostaneensa erilaisia rahoitusmahdollisuuksia mahdollisille tukijoille. Zyskowicz arvioi, että moni innostui antamaan rahaa kokoomukselle juuri presidenttiehdokas Niinistön vuoksi.
Zyskowics kuitenkin korostaa, ettei kokoomus missään vaiheessa ole väittänyt lahjoittajille tilittävänsä rahoja lyhentämättöminä suoraan Niinistön kampanjaan. Rahojen käytöstä päättäminen on puolueen asia.
Korhosen kirjassa julkaistujen sähköpostien perusteella olitte kuitenkin tietoinen siitä, että Merisalo ohjeisti tukijoita kierrättämään vaalirahaa puolueen kautta, jotta lahjoittajan nimen sai pysymään piilossa. Tiesittekö siis Merisalon ohjeistuksesta?
– En muista, olenko saanut tiedoksi vai enkö ole saanut tiedoksi. En muista, noteerasinko viestejä mitenkään, Zyskowicz sanoo.
Zyskowicz ei muista sitäkään, huomauttiko hän Merisaloa virheellisestä tulkinnasta.
– En muista, sanoinko siitä Merisalolle.
Zyskowicz korostaa, että kokoomus toimi tuolloisen vaalirahalain mukaan. Puolueet tulkitsivat lakia niin, että julkisia olivat vain ehdokkaalle ja kampanjaorganisaatioille, kuten tukiryhmille, annetut lahjoitukset. Puolueelle rahaa sai antaa nimettömänä.
– Korhonen vaatii kymmenen vuotta myöhemmin, että meidän olisi pitänyt soveltaa lakia, joka tuli voimaan vasta useampi vuosi presidentinvaalien jälkeen, Zyskowicz sanoo.
Kokoomus sai lahjoituksina vuosina 2005–2006 yli kaksi miljoonaa euroa. Zyskowiczin mukaan osa siitä varmasti meni presidentinvaaleihin, mutta iso osa käytettiin muuhun, muiden muassa vuoden 2007 eduskuntavaaleihin.
Vuonna 2009 julkinen paine johti siihen, että esimerkiksi keskusta ja Sdp avasivat vaalirahoitustaan. Myös kokoomus avasi puolueen rahoitusta kahteen otteeseen. Zyskowiczin mukaan puolue soitti tuolloin lahjoituksia tehneille yrityksille ja kysyi, saiko lahjoituksen julkaista.
Kokoomuksen osalta lahjoittajia jäi tämänkin jälkeen pimentoon puolen miljoonan edestä.
– Se ei ole mikään uutinen, se kerrottiin jo silloin. Laki ei edellyttänyt julkistamista.
Zyskowiczin mukaan isoja summia lahjoittaneiden yksityishenkilöiden suostumusta nimien julkistamiseen ei edes kysytty. Hänestä se ei ole tarpeen nytkään.
– Se on puolueen asia.
KIRSI HÖLTTÄ / LÄNNEN MEDIA