Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi aikoo puhua Naton huippukokouksessa keskiviikkona aseavusta Ukrainalle, maan kutsumisesta Naton jäseneksi tilanteen salliessa sekä turvatakuista Ukrainan matkalla Natoon. Hän totesi myös tarpeen sille, että kaikki ovat asiassa samoilla linjoilla.
Zelenskyi kommentoi tulevaa päivää lyhyesti saapuessaan kokoukseen Vilnassa.
Eilen Zelenskyi arvosteli kovin sanoin Naton Ukraina-linjauksia. Hän syytti Natoa heikkoudesta ja katsoi, että liian heikko lupaus Ukrainalle kannustaa Venäjää jatkamaan terroria.
Niinistö: Ensireaktio ymmärrettävä
Myös presidentti Sauli Niinistö kommentoi Vilnassa Zelenskyin aiempaa jyrkkää reaktiota Naton eilisiin Ukraina-linjauksiin. Niinistön mukaan ensireaktio oli ymmärrettävä, koska odotukset ovat varmasti olleet korkealla.
– Tapasin hänet eilen illalla myöhemmin, ja varmasti odotukset niin hänellä kuin Ukrainassa yleensä ovat olleet suuriakin. Ja sitä taustaa vasten tuo ensireaktio on ymmärrettävä, Niinistö sanoi saapuessaan kokoukseen keskiviikkona.
Niinistö ilmaisi myös olevansa kiinnostunut kuulemaan, mitä Zelenskyillä on sanottavana Naton huippukokouksen toisena päivänä.
Liittokunnan itälaidalla on laajemminkin ollut korkea kunnianhimon taso Ukraina-lupauksessa. Niinistöltä kysyttiin muun muassa Puolan presidentin Andrzej Dudan ajattelusta, jonka mukaan Ukraina-päätösten kanssa ei olisi menty riittävän pitkälle.
– Tästähän on keskusteltu pitkin matkaa ja on ollut jonkin verran erilaisia näkemyksiä niin kuin presidentti Duda on sitten kerrannut. Kuitenkin varmasti hänkin on pitänyt yhtenäistä mielipidettä – että sellainen kyetään rakentamaan – hyvin tärkeänä.
Niinistö: Mahdollisuuksia väljyyteen
Niinistö sanoi itse todenneensa hyvin selvästi, että tavoitteena pitäisi olla edistää ja avustaa Ukrainaa tavoittamaan kriteerit, jotka Nato on asettanut.
– Tämä edistäminen ja tavoittaminen on tietysti toimintaa, joka antaa mahdollisuuksia sitten ehkä tietynlaiseen väljyyteen.
Osassa itälaitaa on aiemmin haluttu mennä Ukrainalle annettavien lupausten kanssa nyt sovittua pidemmälle. Esimerkiksi Latvian pääministeri Krisjanis Karins ja Viron pääministeri Kaja Kallas ovat näistä tavoitteista huolimatta ilmaisseet ajatuksiaan ennen kaikkea Naton konsensusluonnetta painottaen.
Nato päätti eilen monivuotisesta tukiohjelmasta, jolla Ukrainan asevoimista on määrä tehdä Nato-yhteensopivat. Lisäksi Ukrainalle luvattiin, ettei sen tarvitse käydä läpi Naton jäsenyysohjelmaa jäsenyyden ehtona. Kolmas lupaus oli Nato–Ukraina-neuvoston perustaminen, joka muun muassa antaa Ukrainalle enemmän puhevaltaa nykyiseen Nato–Ukraina-komissioon verrattuna.
Esimerkiksi Karins totesi, että etenemisvauhtia koskevissa näkemyksissä on toki ollut eroja ja Latvian pääministerinä hän olisi ollut nopeamman etenemisen kannalla. Hän kuitenkin painotti, että Nato etenee asiassa lopulta hyvin yhtenäisenä ja Ukrainan suunta on selvästi kohti Natoa.
Ukraina ja G7-maat ilmoittavat uudesta turvallisuusjärjestelystä
Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän odotetaan julkistavan tänään sopimuksen uudesta laajasta turvallisuusjärjestelystä Ukrainan kanssa. Sopimus sisältänee muun muassa aseapua, tiedustelutiedon vaihtoa sekä koulutusta. Naton viidennen artiklan kaltaisia turvatakuita uuteen järjestelyyn ei kuulu.
Sopimus on määrä allekirjoittaa Vilnassa tänään iltapäivällä.
G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Japani. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta kaikki ovat Naton jäsenmaita.