Orpon hallitus etsitti yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia ja sitä kautta uusien työpaikkojen synnyttämistä. Tavoite on hyvä, mutta ehdotettu toteutustapa ei näytä kovin järkevältä. Keinona on esitetty mm. perintöveron poistamista. On totta, että perintöverot haittaavat perinteisten isojen pk-yritysten sukupolvenvaihdoksia, mutta onko se riittävä peruste veron poistamiselle.
Toisaalta voidaanko löytää selkeämpiä tai tehokkaampia vaihtoehtoja yritysten kasvamiselle. Yritystoiminnalle tärkein viesti on selvä näkymä tulevaisuuteen, johon yrityksissä voidaan luottaa. Ongelmia tuovat jatkuvat muutokset ja suunnittelun näköalattomuus. Minusta näin kriittisessä tilanteessa, jossa olojen vakiinnuttaminen on vahva viesti siitä, miten haluamme toiminnan kehittyvän. Tulipaloja on jo sammutettu tarpeeksi.
Uuden tekniikan kehittäminen ja siihen panostaminen valtiovallan toimesta on järkevää. Sen pitäisi kohdentua uutta tekniikkaa hyödyntävään kohderyhmään. Erityisesti tekniikan pk-yrityksiin, jotka ovat jo uuden tekniikan aallon harjalla. Heillä ei kuitenkaan ole tähän kehittämiseen tarvittavia riskirahoja olemassa. Kun yritykset ovat saaneet omia tuotteita synnytettyä uudella tekniikalla, on heidän riskirahansa käytetty.
Kun pitäisi panostaa isosti markkinointiin, kassa ammottaa tyhjyyttään. Kehittäminen on todella kallista puuhaa ja varmuutta siitä, syntyykö kovallakaan riskin ottaminen uusia innovaatioita, ei ole. Tällöin ainoaksi todelliseksi mahdollisuudeksi jää yrityksen tai sen omistamien patenttien myynti ulkomaille. Tämä silloin, kun pitäisi panostaa tuotteiden markkinoille tuloon, yhtiö joutuu toteamaan olevansa kypsä poimittavaksi.
Siksi ehdotankin, että alasta kiinnostuneille pk-yrityksille myönnettäisiin valtion riskirahaston toimesta tuntuvia kehittämistukia uusien ja lanseerattavien tuotteiden toimittamisesta markkinoille. Tähän juristeilla lienee järkeviä toimintatapoja siihen, miten avustukset saadaan palvelemaan myös valtion tulevia tarpeita.
Yksi vaihtoehto voisi olla yhtiöveron laskeminen 20%:sta 15%:iin parin vuoden siirtymäajan jälkeen. Toinen vaihtoehto voisi olla tuloverotuksen asteittainen alentaminen keskituloisiin ja suurempituloisiin henkilöihin. Uskon että se mitä palkasta jää käteen synnyttää kiinnostusta työntekoon, jos yritykset harjoittavat toiminnassaan järkevää henkilöstöjohtamista (Leadership).
Kari Kanerva
hallintotieteiden tohtori, MBA
Vaasa