Eteläpohjalaiset yritykset eivät tunne elinkeinopalveluita kovin hyvin. Selkeästi heikointa on Tekesin palveluiden tunnettuus: sen palveluita on käyttänyt vain reilut 5 prosenttia yrityksistä viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä ilmenee Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivan Vaasan yliopistoyksikön tekemästä tutkimuksesta. Selvitykseen osallistui kaikkiaan 840 yritystä Etelä-Pohjanmaalta.
Kaikkein parhaiten yritykset tuntevat yrittäjäjärjestön sekä verottajan palvelut, jotka olivat myös käytetyimpiä elinkeinopalveluita Ely-keskuksen ohella.
Tutkimuksessa havaittiin, että kasvuorientoituneet yritykset olivat käyttäneet kaikkia selvityksessä mukana olleita 11 elinkeinopalvelua muita yrityksiä enemmän. Kasvuorientoituneissa yrityksissä myös tunnettiin elinkeinopalvelut yleisesti muita yrityksiä paremmin.
– Koska kasvuorientoituneet yritykset käyttävät elinkeinopalveluita enemmän, heillä on myös tietoa näistä palveluista muita yrityksiä paremmin, kertoo projektitutkija Marko Siltamäki Vaasan yliopistosta.
Tutkimuksen mukaan mikroyritykset käyttävät elinkeinopalveluita isompia yrityksiä vähemmän lukuun ottamatta Uusyrityskeskuksen ja yrittäjäjärjestön palveluita. Mikroyrityksissä myös tunnetaan elinkeinopalvelut isompia yrityksiä heikommin.
Tekesin palveluja käytti mikroyrityksistä vain vajaat 2 prosenttia vastaajista, kun taas suuremmista yrityksistä jopa 30 prosenttia käytti Tekesin palveluita.
Selvityksen perusteella pienet yritykset kokevat, etteivät elinkeinopalveluiden tuottajat huomioi heitä tarpeeksi.
– Elinkeinopalveluiden vaikeaselkoisuus ja niihin liittyvä byrokratia voivat osaltaan vaikeuttaa pienten yritysten mahdollisuuksia käyttää elinkeinopalveluita, sillä yritysten resurssit ovat rajalliset. Mikäli erilaiset tuet vaativat työlästä tiedonhankintaa ja hakemusten täyttöä, voi tukien hakeminen jäädä kokonaan, Siltamäki sanoo.
Yrityksissä kaivattaisiin lisää tietoa elinkeinopalveluista. Muita esiin nousseita elinkeinopalveluiden kehittämisehdotuksia olivat elinkeinopalveluiden tarjoajien proaktiivisuus, pk-yritysten parempi huomioiminen, yritysten tasa-arvoinen kohtelu sekä liiallisen byrokratian karsiminen. Verkkopalveluiden osalta kehitysehdotuksina nousivat esiin helppokäyttöisyys, selkeys ja informaation löydettävyys. Yrityksissä toivotaan, että tieto olisi saatavilla kootusti.
– Onko elinkeinopalveluiden yhden luukun periaate utopiaa? Entä yhden kontaktin periaate eli kysyt mistä tahansa, sinuun otetaan yhteyttä ja autetaan alkuun kaikkien puolesta, Siltamäki tiedustelee.
Tutkimus Elinkeinopalveluiden käytöstä, laadusta ja tunnettuudesta Etelä-Pohjanmaalla toteutettiin yhteistyössä Vaasan yliopiston, Etelä-Pohjanmaan yrittäjien ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon osallistui kaikkiaan 840 yritystä, joka oli 16,5 prosenttia tavoitelluista yrityksistä.