Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi syksyllä yläkouluikäisille ja toisella asteella opiskeleville nuorille teetetyn kyselyn tuloksia, joiden mukaan jopa puolet nuorista ilmoitti voivansa tulevaisuudessa toimia yrittäjänä.
Sama trendi näkyy myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun lähes 20 vuoden ajalta kerätyssä aineistossa. Se osoittaa, että aiempiin vuosikymmeniin verrattuna yhä useampi korkeakouluopintojaan aloittava opiskelija on nyt opintojensa ohella myös perustamassa yritystä. Kun vuonna 2008 vain noin kaksi prosenttia opiskelijoista oli perustamassa yritystä, on osuus noussut viime vuosina jopa nelinkertaiseksi - noin kahdeksaan prosenttiin. Kyse ei ole siis vain aikomuksista vaan toimeen tarttumisesta.
Tulos on rohkaiseva. Kiinnostus yrittäjyyteen on kiinnostusta oman tulevaisuuden aktiiviseen muovaamiseen. Yrittäjyyttä harkitseva nuori on valmis luomaan työtä, ei vain tekemään sitä. Nuorten työelämässä arvostama työn merkityksellisyys syntyy yrittäjyydessä kuin itsestään: yrittäjä rakentaa jotain uutta, itselleen ja muille.
Yritysten perustamisaktiivisuus on noussut sekä miehillä että naisilla. Vanhempien yrittäjyystausta lisää todennäköisyyttä yrityksen perustamiseen. Mielenkiintoista kyllä, äidin yrittäjyydellä on suurempi vaikutus kuin isän.
Miehet ovat kuitenkin enemmistönä, kun yrityksiä perustetaan. Tilanne on sinänsä sama kansainvälisesti. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan miehet edelleen perustavat yrityksiä naisia enemmän lähes kaikkialla maailmassa; ainoat poikkeukset olivat viimeisimmässä aineistossa Thaimaa, Meksiko ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus osoitti myös, että yrittäjyydestä kiinnostuneilla ja uusia liiketoimintaideoita omaavilla opiskelijoilla on korkeammat taidot kestävyysajattelussa. Tämä on erityisen positiivinen asia. Nuoret yrittäjät kykenevät uudistamaan liiketoimintaa kestävämpään suuntaan. Omaa yritystä ei välttämättä nähdä pelkästään vaurastumisen tai toimeentulon hankkimisen välineenä.
Jos yrittäjyysinto kehittyy nykyiseen malliin, tulevien vuosien opiskelijasukupolvista nousee entistä enemmän yrittäjiä, joille yrittäjyys on tietoinen valinta ja mahdollisuus vaikuttaa omaan ja muiden tulevaisuuteen. Samalla kestävyysteemat ja planetaarinen hyvinvointi nousevat keskiöön. Yrittäjyys tulisikin jatkossa nähdä mahdollisuutena ratkaista yhteiskunnallisia haasteita, eikä pelkkänä taloudellisen kasvun vauhdittajana.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että yhteiskunta tunnistaa muutoksen nuorten yrittäjyysajattelussa. Yrittäjämäisen ajattelun tulisi olla osa myös niiden nuorten työkalupakkia, jotka tekevät uransa toisen palveluksessa. Kaikilla kouluasteilla panostetaan nykyään enemmän tai vähemmän itseohjautuvuuteen. Tämä voi olla yksi syy kasvaneen perustamisinnon takana: yrittäjyyshän on äärimmäistä itseohjautuvuutta.
Jotta lupaavasti kasvanut kiinnostus yrittäjyyteen tuottaisi pitkällä juoksulla kilpailuetua maalle, tarvitaan entistä enemmän rohkaisevaa ilmapiiriä, jossa epäonnistuminen nähdään osana oppimista. Suomessa on tapana kunnioittaa onnistujia – mutta voisimmeko ihailla rohkeaa kokeilijaa silloinkin, kun kokeilu menee metsään? Tällaisen ajattelun mahdollistavia yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä tarvitaan.