Lue koosteesta tärkeimmät uutiset aamuksi.
Yhdysvalloissa jo yli 250 000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa
Yhdysvalloissa on kuollut tähän mennessä jo yli neljännesmiljoona ihmistä koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi. Asia selviää baltimorelaisen Johns Hopkins -yliopiston seurannasta.
Yhden aikoihin yöllä Suomen aikaa koronaan liittyviä kuolemia oli yliopiston mukaan kertynyt Yhdysvalloissa yhteensä 250 029.
Yhdysvalloissa on määrällisesti eniten koronakuolemia ja -tartuntoja koko maailmassa. Tartuntoja maassa on varmistettu reilusti yli 11 miljoonaa.
Maa raportoi tällä hetkellä säännöllisesti joka päivä yli 1 000 uutta koronakuolemaa ja noin 150 000 uutta tapausta.
Uutiskanava CBS Newsin mukaan Yhdysvalloissa kirjattiin tiistaina yhteensä yli 1 700 uutta koronakuolemaa. Mikäli kuolemat jakautuisivat tasaisesti vuorokauden ajalle, tarkoittaisi tämä sitä, että joka minuutti vähintään yksi yhdysvaltalainen olisi menettänyt henkensä koronaviruksen vuoksi.
CBS:n mukaan kyseessä on korkein päiväkohtainen koronakuolemien määrä sitten huhtikuun 15. päivän, jolloin kuolemantapauksia kirjattiin yli 2 600.
Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump on pandemian aikana toistamiseen vähätellyt viruksen aiheuttamaa uhkaa. Hän vältteli myös pitkään kasvomaskin käyttöä, ja soimasi maan seuraavaksi presidentiksi nousevaa demokraattien Joe Bidenia maskin käytöstä presidentinvaalikampanjoinnin aikana.
Lue koko uutinen tästä .
Päätöksiä odotettavissa rajavalvonnan mahdollisesta jatkamisesta
Valtioneuvoston odotetaan päättävän tänään istunnossaan rajavalvonnan mahdollisesta jatkamisesta. STT:n tietojen mukaan sisäministeriö on valmistellut rajavalvonnan jatkamista siihen asti, että uusi laki saadaan voimaan.
Suomen nykyinen poikkeuslupa maahantulorajoituksiin Schengen-alueella päättyy sunnuntain jälkeen.
Siihen asti riskimaan raja on 25 tautitapausta sataatuhatta asukasta kohti kahden viikon aikana. Se ei enää ole perusteltua, sillä Suomessakin tapauksia on jo 50 sataatuhatta asukasta kohti kahden viikon aikana.
STT:n tietojen mukaan sisäministeriö on virkatyönä valmistellut esityksen rajavalvonnan väliaikaisesta jatkamisesta ja siinä rajaksi on ehdotettu kaksinkertaista ilmaantuvuutta Suomeen verrattuna.
Se on sama kuin parhaillaan lausunnoilla olevassa hallituksen lakiesityksessä, jossa korkeampaa ilmaantuvuusrajaa tasapainotettaisiin kuitenkin lisätoimilla, kuten kentillä tehtävillä koronatestauksilla.
Uuden lain lausuntokierros päättyy maanantaina, jonka jälkeen hallitus käy sen kokonaisuudessaan läpi.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemaa lakiesitystä on kritisoitu myös hallituspuolueista, joten siihen ollaan todennäköisesti tekemässä vielä muutoksia lausuntojen perusteella. Lain toivotaan ehtivän voimaan vielä ennen joulua, mutta sen on katsottu olevan kunnianhimoinen tavoite.
Alivoimalla pelanneen Huuhkajien taistelu ei riittänyt Cardiffissa
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue taisteli loppuun saakka Kansojen liigassa, mutta tuloksena oli 1–3-vierastappio Walesille. Huuhkajat joutui jo 12. minuutilla alivoimalle Jere Urosen lennettyä suihkuun.
Harry Wilson vei Walesin avauspuoliajalla johtoon, ja Daniel James tykitti toisen jakson alussa 2–0. Suomen kavennuksen laukoi 63. minuutilla takanurkkaan Teemu Pukki.
Huuhkajat pani Pukin kavennuksen jälkeen Walesin ahtaalle, mutta kotijoukkue iski vielä kerran. Asialla oli Kieffer Moore, joka pukkasi loppunumerot 84. minuutilla.
Wales voitti B-liigan lohkonsa ja nousee Kansojen liigan ylimmälle tasolle. Suomen saldona oli neljä voittoa ja kaksi tappiota. Huuhkajat sijoittui lohkokakkoseksi.
Voitto olisi nostanut Suomen lohkon ykköseksi ja A-liigaan. Ykkössija olisi tuonut myös muun muassa roppakaupalla rahaa ja saattanut avata takaportin MM-jatkokarsintoihin.
Lue koko uutinen tästä .
EU-maiden ulkoministerit keskustelevat Yhdysvaltojen vaaleista ja pohtivat jälleen Valko-Venäjän tilannetta
EU-maiden ulkoministerien videokokouksessa käsitellään tänään muun muassa Yhdysvaltojen vaaleja ja Valko-Venäjän tilannetta. Ministerien asialistalla on myös muita ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä kuten Vuoristo-Karabah ja Afganistan.
EU:ssa harkitaan uusia Valko-Venäjään kohdistuvia pakotteita, koska maan tilanne ei ole parantunut. Valko-Venäjän hallinto on puuttunut väkivalloin jo kuukausia jatkuneisiin mielenosoituksiin. Viime viikolla siviilipoliisin toimet johtivat oppositiomielenosoittajan kuolemaan.
Mielenosoituksissa on vastustettu vilpillisenä pidettyjen elokuun presidentinvaalien voittajaksi julistautunutta Aljaksandr Lukashenkaa.
EU ei ole tunnustanut Lukashenkan vaalivoittoa eikä pidä häntä Valko-Venäjän presidenttinä. EU on jo aiemmin langettanut Valko-Venäjälle pakotteita, joiden piirissä myös Lukashenka on. Pakotteet ovat sisältäneet varojen jäädytyksiä ja matkustuskieltoja.
Uutistoimisto AFP:n mukaan tämänpäiväisestä videokokouksessa tuskin tehdään välitöntä päätöstä pakotteiden laajentamisesta, mutta ministerit voivat käynnistää prosessin, joka aikanaan johtaisi siihen, että uudet pakotteet voitaisiin hyväksyä.
EU-neuvoston sääntöjen mukaan videokokoukset ovat epävirallisia kokouksia, joten niissä ei voi tehdä virallisia päätöksiä. Sen sijaan jäsenmaat voivat tehdä päätöksiä kirjallisella menettelyllä.
Lue koko uutinen tästä .
EU-maiden johtajat kokoustavat koronatilanteesta, mutta keskusteluun noussee myös budjettikiista
EU-maiden johtajat keskustelevat tänään illalla videokokouksessaan siitä, miten yhteisiä toimia koronaviruspandemian torjumiseksi voitaisiin koordinoida entistä paremmin.
Pandemian toinen aalto koettelee Eurooppaa ja monessa maassa on otettu käyttöön rajoitustoimia tartuntojen hillitsemiseksi.
Euroopan komissio antoi eilen ohjeet koronapikatestien käytöstä tietyissä erityistilanteissa ja testitulosten vastavuoroisesta tunnustamisesta EU-maissa.
Komission mukaan pikatestit ovat hyödyllisiä esimerkiksi silloin, jos on saatava nopeasti testattua joukko henkilöitä esimerkiksi paikallisen tartuntaryppään selvittämiseksi. Komissio ei vielä tässä vaiheessa suosittanut pikatestien käyttöä matkustajien testaamiseksi esimerkiksi lentokentillä.
Komission mukaan testitulosten vastavuoroinen tunnustaminen on kuitenkin tärkeää liikkuvuuden helpottamiseksi ja sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan takaamiseksi.
EU-maiden johtajat ovat sopineet keskustelevansa koronatilanteesta säännöllisesti. Edellinen videokokous pidettiin lokakuun lopussa.
Lue koko uutinen tästä .
STT