Lue koosteesta tärkeimmät uutiset aamuksi.
Käräjiltä tulossa tuomio Nordean tietomurtojutussa – syyttäjä vaatii vankeutta kolmelle miehelle
Pohjanmaan käräjäoikeus antaa tänään tuomionsa jutussa, jossa syyttäjän mukaan murtauduttiin Nordean järjestelmään miljoonia euroja tavoitellen. Tuomio on määrä antaa alkuiltapäivästä.
Pääsyytetty työskenteli epäillyn teon aikaan Nordeassa. Hänen rikoskumppaneinaan toimi syyttäjän mukaan kaksi miestä, joista toinen oli Nordean työntekijä.
Syyttäjä vaatii kaikille kolmelle miehelle vankeusrangaistuksia. Rikosnimikkeitä jutussa ovat muun muassa törkeä tietomurto ja törkeä maksuvälinepetos. Rikoksissa käytettiin syyttäjän mukaan hyväksi kahden syytetyn työntekijäasemaa ja niillä tavoiteltiin useita miljoonia euroja.
Rikosten epäillään tapahtuneen kesällä 2019 Vaasassa. Syyttäjän mukaan tapauksessa hyödynnettiin esimerkiksi näppäilytallenninta, jonka avulla saatiin tietoon työntekijöiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Tunnusten ja varastetun tietokoneen avulla päästiin syyttäjän mukaan käsiksi asiakkaiden tietoihin.
Syyttäjä vaatii pääsyytetylle ainakin kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta muun muassa törkeästä tietomurrosta, törkeistä maksuvälinepetoksista, varkaudesta ja vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle.
Toiselle syytetylle syyttäjä vaatii yli kolmen vuoden vankeutta ja kolmannelle noin kahden vuoden vankeutta muun muassa törkeästä maksuvälinepetoksesta.
Ministereihin kohdistuvia vakavia uhkauksia tulee ilmi joitain vuodessa
Valtioneuvoston jäseniin kohdistuvia vakavaksi luokiteltavia uhkauksia tulee ilmi joitain tapauksia vuodessa, kertoo valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen.
Hänen mukaansa määrä on pysytellyt jotakuinkin samalla tasolla kuin aiemmin, jos verrataan vaikkapa edelliseen vuoteen. Lievempää häirintää ja uhkailua tapahtuu tätä enemmän.
Kurvisen mukaan päätös siitä, meneekö tapaus poliisitutkintaan, perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Jokainen tapaus arvioidaan huolella.
– Siinä arvioidaan sitä uhkan tasoa, se on määräävä tekijä, Kurvinen sanoo STT:lle.
Lue koko uutinen tästä .
Sisäministeri Ohisaloon kohdistunutta epäiltyä laitonta uhkausta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa
Helsingin käräjäoikeus alkaa tänään käsitellä sisäministeri Maria Ohisaloon (vihr.) kohdistunutta epäiltyä laitonta uhkausta. Syytetty, 30-vuotias helsinkiläismies on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Epäillyssä uhkauksessa on kyse sosiaalisessa mediassa julkaistuista viesteistä. Tekoaika on tämän vuoden lokakuussa. Syytteen sisältö on vielä salainen, joten tämän enempää teosta ei ole kerrottu julkisuuteen.
Ohisalo otti asian lyhyesti esille Twitterissä alkukuussa, kun tiedote syytteennostosta julkaistiin.
– Olen saanut uhkauksia, joista poliisi on kirjannut rikosilmoituksen. Olen antanut poliisille asiasta lausunnon. Nyt syyttäjä on nostanut syytteen laittomasta uhkauksesta. Asiaa käsitellään 17.11. Helsingin käräjäoikeudessa. En kommentoi asiaa enempää tässä kohtaa, Ohisalo tviittasi.
Lue koko uutinen tästä .
Viitoskategorian hurrikaani Iota rantautui Nicaraguaan
Korkeimpaan eli kategorian 5 hurrikaaniksi luokiteltu Iota on rantautunut Nicaraguaan. Hurrikaani saavutti maan pohjoisen Karibianmeren rannikon varhain tänään Suomen aikaa.
Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus (NHC) on ennustanut, että hurrikaani tuo tullessaan katastrofaalista tuulta, hengenvaarallisia myrskytulvia ja voimakkaita rankkasateita.
Karibianmeren rannikolla oli valmistauduttu Iotan saapumiseen. Hondurasissa, Guatemalassa ja Nicaraguassa evakuoinnit aloitettiin viime viikolla, vaikka alue ei ole vielä selvinnyt edellisen, Etaksi nimetyn myrskyn aiheuttamista tuhoista.
BBC:n mukaan Iota on vuoden tähän mennessä voimakkain hurrikaani ja toinen marraskuussa muodostunut hurrikaani, joka on voimistunut viitoskategorian hurrikaaniksi. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna 1932.
Lue koko uutinen tästä .
Belgiassa tullaan tarjoamaan koronarokotetta ilmaiseksi
Belgiassa koronavirusrokote tulee olemaan ilmainen kaikille kansalaisille. Maan terveysministeri Frank Vandenbroucke kertoi asiasta maanantaina.
Maan hallitus toivoo, että ainakin 70 prosenttia väestöstä tultaisiin rokottamaan koronavirusta vastaan. Vandenbroucken mukaan etusijalla olevat ryhmät tullaan määrittelemään muun muassa tieteellisiin kantoihin perustuen.
11,5 miljoonan asukkaan Belgiassa on todettu yhteensä lähes 540 000 koronatartunta ja yli 14 000 virukseen liittyvää kuolemaa. Sen kuolinmäärät ovat väkimäärään suhteutettuna Euroopan pahimpia.
Euroopan unionin jäsenmaana Belgia on mukana unionin koronarokotehankintatoimissa. Maalla on myös omia hankintasopimuksia.
Lue koko uutinen tästä .
STT