Tänään päättyneessä YK:n luontokokouksessa menetettiin mahdollisuus tehdä historiaa sopimalla luontotoimien toimeenpanon seurannasta, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Mykkänen puhui toimittajille videopuhelun välityksellä Kolumbian Calista, jossa luontokokous järjestettiin.
Suomen ja EU:n tavoite oli saada maailmanlaajuiset säännöt sille, miten maat seuraavat ja raportoivat luontotoimiaan. Mykkäsen mukaan säännöt jäivät sopimatta, koska ne jäivät kokouksessa rahoituskeskustelujen "panttivangiksi". Tämä lopputulos oli pettymys.
Rahastoehdotus olisi Mykkäsen mukaan lisännyt "sekamelskaa" ja huonontanut kontrollia rahastojen käytöstä. Mykkänen on vakuuttunut, että jos rahastomallista olisi saatu sopu, olisi myös sääntökirja saatu läpi.
.
Geenitietorahasto ohjaa rahaa uudelleen
Sopuun päästiin kuitenkin geenisekvenssitiedon hyötyjä jakavan rahaston perustamisesta. Geenitiedoista kaupallisesti hyötyvät tahot, kuten lääketeollisuus ja kemianteollisuus, maksavat pienen osan liikevaihdostaan perustettavaan rahastoon.
Mykkänen kutsuu päätöstä historialliseksi askeleeksi luontotyön rahoituksen kannalta.
– Siitä (rahastosta) saadaan arviolta miljardiluokassa vuosittain rahavirtaa luontorikkaiden maiden luonnonsuojeluun, Mykkänen sanoo.
Rahaston tarkoituksena on jakaa datasta tulevaa rahallista hyötyä myös niille maille, joista dataa on kerätty. Suuri osa hyödynnettävästä datasta on köyhemmistä maista. Tähän mennessä datasta saaduista rahallisista hyödyistä hyvin pieni osa on mennyt sinne, mistä data alkujaan on.
Mykkäsen mukaan geenitietoja jakaessa merkittävä osa on ohjattava alkuperäiskansojen osoittamiin kohteisiin. Kokouksessa päätettiin myös luoda pysyvä edustus alkuperäiskansoille tulevissa kokouksissa.
Määräenemmistö suli venymisen vuoksi
Rahoituskysymykset venyttivät loppuistuntoa. Uutistoimisto AFP:n mukaan loppuistunnon aloitus myöhästyi useita tunteja.
Ympäristöministeriö kertoo tämän johtaneen siihen, että osa neuvottelijoista joutui lähtemään kotimatkalleen, eikä kokouksella ollut enää määräenemmistöä päätösten tekemiseksi.
Mykkäsen mukaan varsinaisesta ulosmarssista ei kuitenkaan voida puhua.
– Meltä osattiin varautua siihen, että kokous ei pääty virka-aikaan perjantaina, mutta kaikki eivät olleet voineet varautua, Mykkänen sanoo.
Kaksiviikkoinen kokous alkoi viime viikon maanantaina. Mykkäsen mukaan oli tiedossa, että neuvottelut keskittyvät aivan liikaa viime päiviin.
Mykkänen: Edistin ilmastokysymyksiä Kiinassa
Suomen lähtö luontokokoukseen ilman biodiversiteettistrategiaa ei vaikuttanut mitenkään kokouksen onnistumiseen, sanoo Mykkänen. Kokoukseen olisi pitänyt toimittaa kansallinen toimeenpanosuunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi.
– Valtaosa osallistuneista maista on samassa tilanteessa kuin Suomi. Ei ole kysytty, onko biodiversiteettisrategiaa jätetty, Mykkänen sanoo.
Mykkästä on kritisoitu myös siitä, ettei ympäristöministeri pitänyt kokouksessa julkista puheenvuoroa. Ministerin mukaan kansallisilla puheenvuoroilla on äärimmäisen harvoin suurta vaikutusta.
Mykkänen oli aiemmin tällä viikolla mukana presidentti Alexander Stubbin vierailulla Kiinassa. Mykkänen sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että pystyi edistämään ilmasto- ja luontokysymyksiä enemmän puhumalla Kiinan pääministerin ja ympäristöministerin kanssa kuin osallistumalla kokouksen alkuosuuteen.
WWF Suomi: Anti oli pettymys
WWF Suomen mukaan YK:n luontokokouksen anti oli pettymys. Kokouksessa neuvoteltiin luontotoimien seurannasta ja rahoituksesta, mutta päätavoitteista ei päästy sopuun.
Maailman valtiot sitoutuivat kaksi vuotta sitten tekemään kansalliset suunnitelmat luontokadon pysäyttämiseksi. WWF huomauttaa tiedotteessaan, että monen muun maan ohella Suomi ei julkaissut kokouksessa omaa suunnitelmaansa.
Ympäristöjärjestö pitää kuitenkin merkittävänä sitä, että alkuperäiskansoille päätettiin luoda pysyvä edustus tuleviin kokouksiin.
– Meillä oli ennätysmäärä osallistujia siellä: alkuperäiskansoja, paikallisyhteisöjä, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, kertoi WWF Suomen kansainvälisen yhteistyön ohjelmajohtaja Anne Tarvainen STT:lle puhelimitse lauantaina.
– Oli iso paine ja odotukset tälle kokoukselle. Valitettavasti lupaukset jäivät vähän piippuun.
"Luontokato ei pysähdy näillä eväin"
Kaksi vuotta sitten Kanadan Montrealissa järjestetyssä luontokokouksessa sovittiin luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. WWF Suomen mukaan lauantaina päättyneen kokouksen lopputulos ei kiritä maailman valtioita riittävästi tuota tavoitetta kohti.
Maailman valtiot sitoutuivat kaksi vuotta sitten tekemään kansalliset suunnitelmat luontokadon pysäyttämiseksi. WWF kritisoi tiedotteessaan Suomea siitä, että monen muun maan ohella se ei julkaissut kokouksessa omaa suunnitelmaansa.
– Luontokato ei pysähdy näillä eväin, eikä Suomi selvinnyt puhtain paperein, Tarvainen kommentoi WWF:n tiedotteessa.
– Odotamme nyt kattavaa strategiaa, joka vastaa moniin avoimiin kysymyksiin esimerkiksi eri toimijoiden rooleista ja vastuista luontokadon pysäyttämisessä meillä Suomessa.
Edistysaskelia valtavirtaistamiselle ja alkuperäiskansoille
Kokoukseen mahtui kuitenkin myös edistysaskelia. Sopuun päästiin geenisekvenssitiedon hyötyjä jakavan rahaston perustamisesta, mikä Tarvaisen mukaan oli iso saavutus. Geenitiedoista kaupallisesti hyötyvät tahot, kuten lääketeollisuus ja kemianteollisuus, maksavat pienen osan liikevaihdostaan perustettavaan rahastoon. Rahaston tarkoituksena on jakaa datasta tulevaa rahallista hyötyä myös niille maille, joista dataa on kerätty.
Tarvainen pitää tärkeänä saavutuksena myös sitä, että kokouksessa saatiin valmiiksi valtavirtaistamista koskeva asiakirja. Termillä tarkoitetaan Tarvaisen mukaan sitä, että luontokadon vastaiset toimet otetaan mukaan kaikkien toimialojen ja sektoreiden toimintaan.
Suomi liittyi kokouksessa valtavirtaistamista edistävien edelläkävijämaiden ryhmään, Tarvainen kertoo. Hän odottaa nyt asian eteen toimia erityisesti valtiovarainministeriöltä.
Merkittävää oli ympäristöjärjestön mukaan myös se, että alkuperäiskansoille päätettiin luoda pysyvä edustus tuleviin kokouksiin.
"Alkuperäiskansojen pysyvä edustus historiallinen päätös"
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi pitää suorastaan historiallisena YK:n luontokokouksen päätöstä luoda alkuperäiskansoille pysyvä edustus tulevissa kokouksissa. Hän sanoi STT:lle, että päätöksellä turvataan alkuperäiskansojen edustus luonnon monimuotoisuutta koskevan biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa.
Näkkäläjärvi sanoi pitävänsä valtavan tärkeänä, että alkuperäiskansojen perinteinen tieto pystytään ottamaan päätöksenteossa huomioon.
– Me uskomme siihen, että meillä olisi paljon antaa näiden luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Hän huomautti, että alkuperäiskansoilla on säilynyt pitkään perinteistä tietoa, joka liittyy kunkin kansan ympäristöön. Tätä tietoa myös pidetään yllä, sillä luonnon, maiden ja vesien suojelu ovat näissä kulttuureissa hyvin tärkeitä.
– Useinhan sanotaan, että alkuperäiskansat ovat säilyttäneet 80 prosenttia maailman biodiversiteetistä, Näkkäläjärvi lisäsi.
– Alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistaminen kaikilla tasoilla on palvelus koko ihmiskunnalle ja koko planeetalle.
Näkkäläjärven mukaan vielä ei ole tiedossa, miten alkuperäiskansojen pysyvä edustus tullaan käytännössä järjestämään. Hän sanoi, että saamelaiset ovat yleisesti ottaen keskeinen osa maailman alkuperäiskansayhteisöä.
Saamelaiskäräjiä edusti Kolumbian Calissa YK:n COP16-luontokokouksessa kansainvälisten asioiden sihteeri Inka-Saara Arttijeff.
Toivoo suoraa rahoitusta alkuperäiskansoille
Näkkäläjärvi pitää tärkeänä, että jatkossa alkuperäiskansoille ympäri maailmaa myös turvattaisiin suoraa niin sanottua vihreää rahoitusta, jotta kansojen itsemääräämisoikeutta luontoasioissa pystyttäisiin vahvistamaan.
Hän sanoi entisenä bisneskonsulttina tietävänsä, että maailmalla liikkuu valtavasti rahaa vihreän siirtymän ja vastuullisuuden ympärillä, mutta siitä vain hirveän pieni osa tavoittaa esimerkiksi saamelaiset.
– Meillähän on sellainen elinympäristö, että ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole kaukaisia raportteja, vaan ne ovat arkipäivän elämää. Täällä ilmasto esimerkiksi lämpenee kolme neljä kertaa nopeammin kuin globaali keskiarvo. Ja luonnossa tapahtuu koko ajan valtavia muutoksia. Me olemme varsinkin viimeiset viisi vuotta olleet valtavan myllerryksen sisällä.