Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat mm. Kouluterveyskyselyn (THL 2023) mukaan lisääntyneet.
Vaikka pohjalaismaakunnissa nuorten kokemus mielen hyvinvoinnista ja elämään tyytyväisyydestä on keskimäärin hiukan parempi kuin koko maassa, niin kuitenkin kolmasosa nuorista on huolissaan mielialastaan.
Ahdistuneisuus, masennus, käytöshäiriöt, päihteet ja riippuvuudet, jopa itsetuhoisuus, murentavat pohjaa lastemme ja nuortemme tulevaisuudelta. Myös yhä kovempia huumeita liikkuu alueellemme ja ne ajautuvat yhä nuorempien käsiin.
Pahoinvoinnin taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä kuten yksinäisyyttä, kiusaamista ja syrjintää, omaan perheeseen tai nuorten sosiaalisiin suhteisiin liittyviä asioita, opiskelu- tai muita paineita.
Maakunnissamme on panostettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, mutta tämänhetkiset toimenpiteet eivät yksin riitä. Kotien ja perheiden lisäksi kasvatusvastuuta on varhaiskasvatuksella ja kouluilla, joissa tarvitaan lisää mm. kouluterveydenhoitajia ja koulupsykologeja. Erityisesti tukea tulisi suunnata lasten ja nuorten perheille mm. kotiapuna ja vanhemmuutta tukemalla.
Yhteisöllisyyttä, pohjalaista vahvuuttamme, voimme hyödyntää lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemisessa. Ylisukupolvinen huolenpito ja tuki on perheille tärkeää. Mikäli isovanhempia tai muita sukulaisia ei ole tai he eivät asu lähellä, tukena ja turvana voivat olla koulumummot ja -paapat sekä päiväkodeissa vierailevat tai naapurissa asuvat lainamummot ja -paapat. Tärkeintä on, että lapsella ja nuorella on joku luotettava henkilö, joka kuuntelee häntä ja jota lapsi tai nuori kuuntelee.
Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset toivovat eläkeläisjärjestöjen ja muiden vapaaehtoistyötä tekevien yhdistysten aktivoituvan ylisukupolviseen lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä tukevaan auttamistyöhön.
Alina Lehto
puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset