Kela aloittaa syyskuussa niin kutsutun valinnanvapauskokeilun, jonka aikana yli 65-vuotiaat voivat mennä yksityisen yleislääkärin vastaanotolle ja maksaa käynnistä enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun verran. Kuluvana vuonna käynnille kertyy hintaa korkeintaan 28,20 euroa.
Vastaanotto voi tapahtua paikan päällä, videoyhteydellä tai puhelimitse. Suorakorvausjärjestelmä mahdollistaa sen, että potilaan ei tarvitse erikseen hakea korvausta käynnistä.
Valtakunnallinen kokeilu koskee 1,3 miljoonaa suomalaista eli yli viidesosaa Suomen väestöstä. Sen on määrä jatkua vuoden 2027 loppuun asti.
Kokeilun taustalla on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjaus siitä, että perusterveydenhuollon saatavuutta parannetaan hallituskauden aikana.
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen perusteli kokeilua kansalaisten luottamuksen palautuksella suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
– Olemme siinä tilanteessa, että väestön luottamus hoitoon pääsyn suhteen on heikentynyt. Mielestäni on tärkeää tehdä toimenpiteitä, joilla järjestelmän uskottavuus palautuu, Lehtonen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Laboratoriomaksuista puolet pois
Käynnin yhteydessä määrätyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista sekä laboratoriotutkimuksen näytteenottomaksusta asiakas maksaa puolet Kelan määrittelemästä enimmäishinnasta. Esimerkiksi perusverenkuvan enimmäishinta on tällä hetkellä 6 euroa, jonka lisäksi tulee näytteenottomaksu 30 euroa. Asiakkaan maksettavaksi tuleva osuus on siis yhteensä 18 euroa.
Tutkimustulosten kertominen potilaalle kuuluu käyntiin, eikä sitä lasketa ylimääräiseksi käynniksi.
Kokeilu ei kata erikoislääkärikäyntejä, eikä lääkärikäyntiä voi käyttää esimerkiksi ajokorttia varten tarvittavaan terveystarkastukseen.
Riittääkö kolme käyntiä?
Tänä vuonna kokeiluun sisältyy enintään kaksi lääkärikäyntiä ja seuraavina vuosina korkeintaan kolme käyntiä vuodessa. Asiakas on itse vastuussa käyntimäärien seuraamisesta.
– Tässä on haaste siinä, että kun kolme käyntiä vuodessa korvataan, pysyykö kirjanpito mukana, Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen kommentoi tiedotustilaisuudessa.
Muun muassa Lääkäriliitto on kritisoinut mallia siitä, että se ei tue hoidon jatkuvuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Essi Rentolan mukaan kolmeen lääkärikäyntiin päädyttiin tilastotiedon pohjalta.
– Arvioitiin ikäryhmä eli miten he keskimäärin käyttävät lääkäripalveluita. On arvioitu, että kolme käyntiä riittäisi, Rentola sanoi.
Lehtonen myöntää, että kolmen käynnin rajaus voi tuottaa ongelmia hoidon jatkuvuuden kannalta.
– Tokihan tässä kokeilussa on omia ongelma-alueitaan. Tämä on nyt kokeilu ja hyvä alku ja kehittyy siitä sitten kokemusten perusteella.
Tärkeintä olisi Lehtosen mukaan, että yksityisen ja julkisen puolen välille syntyisi aitoa yhteistyötä.
– Tietysti tavoitteena on se, että hoitopolut eivät katkeaisi.
Toimijat painottuvat Etelä-Suomeen
Kelan mukaan kokeilussa on mukana satoja yksityisiä terveysalan toimijoita mukaan lukien suuret valtakunnalliset terveysjätit.
– Vaikka mukana on suuria ketjuja, päätöksen kokeiluun osallistumisesta tekee aina yksittäinen lääkäri tai lääkärikeskus, Kelan tiedotteessa kerrotaan.
Toisin sanoen kaikki yrityksen yleislääkärit eivät välttämättä ole mukana kokeilussa. Tiedot mukana olevista toimijoista julkaistaan verkossa viimeistään syyskuun alussa. Tällä hetkellä ilmoittautuneita toimijoita on Kelan mukaan noin 400.
Lehtonen sanoo, että alueelliset saatavuuserot näkyvät kokeilun osallistujissa, mutta hän uskaltaa silti markkinoida mallia koko väestölle.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikilta hyvinvointialueilla olisi kokeiluun tulevia palvelutuottajia mukana. Tietysti Etelä-Suomessa on isoimmat keskittymät tuottajista.
Kela-korvausmenoja lähes 90 miljoonalla vuosittain
Kokeilun on arvioitu lisäävän Kela-korvausmenoja tänä vuonna vajaat 30 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 15 miljoonaa euroa. Seuraavina vuosina korvausmenojen on arvioitu kasvavan vuosittain noin 87 miljoonan euron verran, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 45 miljoonaa euroa vuodessa.
Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kritisoinut kokeilua sanomalla, että se heikentää julkisesti rahoitettujen perusterveydenhuollon palveluiden kustannustehokkuutta, koska kokeilu ei sisällä hoidon tarpeen arviointia ennen lääkärin tapaamista.
Lehtosen mukaan tämä ei pidä paikkaansa hänen läpikäymänsä tutkimuskirjallisuuden perusteella.
– Onko mitään näyttöä siitä, että hoidon tarpeen arviointi tuottaisi kustannustehokkuutta? Väite on ihan ilmasta temmattu, Lehtonen vastasi asiasta kysyttäessä.
Kelan pääjohtaja ei allekirjoita kritiikkiä, jonka mukaan mallilla siirrettäisiin verorahoja yksityisille terveystoimijoille. Hänen mielestään keskeistä on, että potilaat pääsevät tarvittaessa lääkäriin.
– Jos meillä on vaikeuksia tuottaa palvelua potilastarpeitten kannalta riittävästi julkisella puolella, sitten on mielestäni hyvä ottaa yksityinen puoli käyttöön.
Lehtonen sanoo, että kustannuslaskelmia voidaan tehdä monella tavalla.
– Jos me katsotaan julkisen puolen todellista kustannusta, niin kyllä se lääkärikäynnin kustannus on huomattavan paljon korkeampi kuin se 30 euroa. Joka kerta, kun potilas on pois terveyskeskuksesta, yhteiskunta itse asiassa säästää rahaa.
Rentolan mukaan kokeilulla on kolme päätavoitetta. Sillä halutaan kokeilla terveyspalveluiden käyttöön ja hinnoittelun ohjaamiseen liittyviä elementtejä, tavoitella asiakassiirtymiä julkisesta terveydenhuollosta yksityiseen terveydenhuoltoon sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja lisätä valinnanvapautta. Valinnanvapauden katsotaan edistävän potilas-lääkärisuhteen jatkuvuutta ja parantavan asiakkaan kokemusta palvelun laadusta.
– Tässä ei tehdä rakenteellisia muutoksia julkisen ja yksityisen väliseen suhteeseen, Rentola painotti.
Hän lisää, että sekä potilassiirtymiä että muita kokeilun kautta näkyväksi tulevia haasteita on tarkoitus seurata ja hyödyntää jatkokehityksessä.
