Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki ei selvästikään ole kartalla, kun käytti otto-oikeuttaan Seinäjoen Jalkapallokerho-juniorit ry:n kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen (Ilkka 21.1.).
Seuran puheenjohtaja Jukka Saarijärvi totesi lehdessä nätisti, että junioriseuralle suotu Provinssin aikainen lisäleirintäalue on viime vuosina supistunut. Olen ollut mukana seuran talkoissa v:sta 1999 alkaen, mm. Provinssin leirinnän järjestyksenvalvonnassa ja muissakin töissä. Todellisuudessa kaupunki on tuona aikana toistuvasti supistanut seuran mahdollisuuksia kerätä varoja juniorityöhön. Tuo teko ei ole kohdistunut vain seuraan ja esim. sen johtomiehiin, vaan erittäin konkreettisesti erinomaisessa ihmisen tasapainoista aikuiseksi kasvamista tukevassa ohjauksessa olevaan juniorijoukkoon ja heidän perheisiinsä. Seura järjestää käytännössä ympärivuotisesti laadukasta tekemistä n. 500 juniorille. Viikon jokaisena päivänä ja jokaiselle tenavalle monta kertaa viikossa. Vuodesta toiseen. Tämä kaikki nielee loppujen lopuksi olemattoman vähän yhteiskunnan varoja.
Kaupunki kampittaa nyt punaisen kortin arvoisesti jalkapalloilevien lasten ja nuorten perheitä. Kodit ovat vuosikymmenien ajan mahtavan lojaalisti tukeneet seuratyötä tulemalla yhä uudestaan talkoisiin ja tekemällä töitä jopa monta kahdeksan tunnin vuoroa Provinssin aikana. Jotkut jopa yhteen putkeen ja myös yöaikaisin.
Eikö nyt olisi vihdoin tullut raja vastaan? Löytyykö kaupungista sellaisia päättäjiä, joilla on omaa tahtoa tässä asiassa? Erityisesti näin vaalivuonna. Kaupunginjohtajia tulee ja menee, mutta seura on ja pysyy. Seinäjokelainen jalkapallokansa hyvin tietää, että junioriseuran hallituksessa ja vapaaehtoisten joukossa on vuosikymmeniä yhteiseksi hyväksi uurastaneita. Harmittaa heidän puolestaan, että muutaman vuoden välein kaupunki vetää köyttä kurkun ympärillä entistä kireämmälle. Eikö olisi jo aika löyhdyttää?
Provinssille toivon kaikkea hyvää. Tuskin sen menestys on näistä alueista kiinni. Yhteistyö heidän kanssaan on ollut pääsääntöisesti hyvää ja varmasti molempia osapuolia hyödyttävää. Kaupunkikin löytää aivan varmasti muita keinoja tukea tapahtumaa entisten tukitoimien jatkeeksi, jos sille on oikeasti tarvetta tapahtuman tulevaisuuden turvaamiseksi.
Toivon SJK:n edustuksen taustalla tuloksellisesti ahkeroivien henkilöiden ja myös seinäjokelaista jalkapalloperhettä hienosti tukevan alueen elinkeinoelämän edustajien muistavan juniorityön merkityksen tässäkin ehkä aluksi pieneltä tuntuvassa asiassa. Käyttämällä vaikka kontaktejanne?
Kirjoitin tämän, jotta jokaiselle jalkapallosta innostuvalle lähialueen lapselle ja nuorelle olisi tarjolla taloudellisesti kestävä mahdollisuus kokea, missä omat rajat lajin parissa ovat ja saada osakseen se kaikki hyvä, mitä yhteisestä tekemisestä vuosien mittaan kertyy. Itse olen kahden parikymppisen, juuri tässä seurassa viisivuotiaana aloittaneen, ja yhä lajia harrastavan nuoren isä. Olen ääni kentän laidalta.
Arvi Viita
Ylistaro