Yle aloittaa säästöohjelmansa toisen vaiheen muutosneuvottelut, yhtiö kertoi keskiviikkona. Muutosneuvottelujen piirissä on 364 työntekijää, ja irtisanotuiksi voi joutua enimmillään 37 ihmistä.
Muutosneuvottelut kohdistuvat luovat sisällöt ja media- sekä strategia ja palvelut -yksiköihin. Neuvottelut alkavat 23. huhtikuuta.
Yhtiö tavoittelee säästöohjelman toisessa vaiheessa noin kolmen miljoonan euron säästöjä henkilöstökuluista ja kahden miljoonan säästöjä muista kuluista.
Ylen tavoitteena ovat yhteensä 50 miljoonan euron säästöt vuosina 2025–2026. Tähän asti tehdyillä säästötoimilla saataneen noin 45 miljoonan euron säästöt.
– Säästöjä on haettu kaikkialta Ylestä ja muutoksia on jo toteutettu suuressa osassa taloa. Tarvitsemme kuitenkin vielä lisää sopeutuksia, sanoo toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila Ylen tiedotteessa.
Säästötarpeen taustalla ovat yhtiön budjettiin tehdyt muutokset. Parlamentaarinen työryhmä päätti viime syyskuussa Ylen rahoituksen leikkaamisesta.
Yle kertoi marraskuussa aloittavansa usealle vuodelle ulottuvan kustannussäästöohjelman.
Liitto: Yle joutuu leikkaamaan ainutlaatuisista sisällöistä
Toimittajien ammattijärjestö Journalistiliitto varoittaa, että Yleisradio joutuu leikkaamaan sisällöistä, joita kukaan muu ei Suomessa tee.
Lliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori kantaa huolta siitä, miten Ylen säästöt vaikuttavat suomalaisen kulttuurin tekijöihin ja sisältöihin. Yleisradio on keskeinen kotimaisen draaman sekä lasten- ja nuorten sisältöjen tuottaja.
– Ylellä on aivan erityinen vastuu ja velvollisuus vaalia kotimaista kulttuuria. Ylen tuottamat lasten ja nuorten ohjelmat ovat laadukkaita. On aivan älytöntä, että Yle joutuu leikkaamaan sisällöstä, jolle on lähinnä ylikansallisia vaihtoehtoja, Varmavuori sanoo tiedotteessa.
Journalistiliiton puheenjohtaja niin ikään muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtioilla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa.
– Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada tietoa, ja Ylen tehtävä on vahvistaa sitä oikeutta. Nyt poliitikkojen tekemät päätökset uhkaavat heikentää medialukutaitoa.
Toimitusjohtaja Ylä-Anttila sanoo tiedotteessa, että sopeutustarpeiden mahdolliset vaikutukset Ylen tarjontaan tarkentuvat myöhemmin.
– Pidämme huolen, että Yle hoitaa hyvin sille laissa määritellyt tehtävät ja että sisältötarjontamme on jatkossakin monipuolista. Kehitämme määrätietoisesti Ylen digipalveluita, jotta ne pystyvät entistä paremmin vastaamaan mediamaailman nopeisiin muutoksiin.
"Vahingoittaa koko media-alaa"
Yle on jo aiemmin tänä vuonna vähentänyt yli 300 työntekijää muun muassa uutis- ja ajankohtaistoiminnasta. Journalistiliiton mukaan muutosneuvottelujen ensimmäisen kierroksen säästöt ovat osuneet kipeästi esimerkiksi aluetoimituksiin.
– Ylen leikkaukset ovat jo tähän mennessä vahingoittaneet koko kotimaista media-alaa tavalla, josta sen kestää vuosia toipua, Varmavuori sanoo.
Journalistiliiton mukaan Ylen leikkaustavoite on kokonaisuudessaan niin kova, ettei toinenkaan neuvottelukierros välttämättä riitä.
Ylen ohjelmatyöntekijät YOT julkaisi keskiviikkona kannanoton uusien muutosneuvottelujen alkamiseen.
Osa poliitikoista on yhdistyksen mukaan väittänyt, että he eivät tienneet säästöjen iskevän Ylen ohjelmasisältöihin.
– Tämä on erikoista, koska esimerkiksi YOT kertoi parlamentaarisen työryhmän kuulemisessa säästöjen johtavan laajoihin irtisanomisiin ja ohjelmien lopettamisiin eri puolilla Yleä, kannanotossa todetaan.
Eduskunnan päätöksen vaikutukset näkyvät YOT:n mukaan Ylen lisäksi koko suomalaisella mediakentällä.
– Säästöt eivät ole vahvistaneet suomalaisia kaupallisia mediatoimijoita. Hyötyjiä ovat kansainväliset mediajätit.
Taustalla kymmenien miljoonien leikkaukset
Muutosneuvottelujen ensimmäisen vaiheen henkilöstövähennykset ovat kohdistuneet sisältöyksiköiden lisäksi teknologiayksikköön sekä talous-, HR-, viestintä ja brändi- sekä markkinointitoimintoihin.
Ensi vaiheessa suurimpien säästöjen kohteena ovat olleet teknologiatoiminnot.
Parlamentaarisen työryhmän päätöksen mukaan Ylen rahoitukseen ei tehdä lakisääteistä indeksitarkistusta vuosina 2025–2027. Tämä merkitsee noin 47 miljoonan euron rahoitusleikkausta. Lisäksi Ylen määrärahastaan maksama arvonlisävero nousee ensi vuoden alusta lähtien kymmenestä 14 prosenttiin.
Muutos tarkoittaa, että Ylen käytettävissä oleva rahamäärä pienenee vuositasolla noin 19 miljoonaa euroa.
Julkisen palvelun mediayhtiö Yle perustettiin vuonna 1926.
