Joulun alusaika täyttyy jos jonkinlaisista askareista. Psykoterapeutti antaa vinkit siihen, miten virittäytyä joulutunnelmaan luomatta itselleen turhaa stressiä ja painetta.
Täydellinen perhe syö sen seitsemää sorttia sisältävää jouluateriaa kynttilän loisteessa. Tyttölapsilla on yllään somat mekot ja päässään punaiset rusetit. Heidän suuhunsa lappaama porkkanalaatikko on taatusti itse tehtyä. Äiti on keväällä kylvänyt porkkanansiemenet, syksyllä korjannut sadon ja hyvissä ajoin ennen joulua valmistanut juurekset maittaviksi laatikoiksi.
Tällaisia mielikuvia mainokset ja elokuvat meille luovat. Ei ihme, että varsinkin hameväkeä alkaa joulun alla stressi painaa. Siitä syntyy kinaa ja kaikkea muuta kuin joulumieltä.
Mitäs jos tänä jouluna kokeiltaisiin uusia tapoja? Psykoterapeutti Katri Laine Terveystalosta kertoo, kuinka taklata neljä yleisintä stressitekijää.
Mikä on tärkeintä?
Jouluun latautuu runsaasti odotuksia. Joulun pitäisi olla ihana ja idyllinen kokemus sekä puitteiltaan että tunnelmaltaan. Riski pettymykseen nousee, sillä harvoja asioita voi kontrolloida tai hallita.
– Pohdi, millaista joulua toivot ja mikä siinä on tärkeintä? Jos haluat, että kaikilla olisi hyvä olla yhdessä, joulutunnelman rakentaminen tuskin on kiinni viimeisen päälle viritetyistä koristeista. Valmisteluissa on hyvä miettiä oma jaksaminen huomioon ottaen sitä, mikä on oikeasti mieluista ja realistista, Laine listaa.
Sukulaiset pakkopullaa vai odotettuja vieraita?
Läheiset ihmissuhteet ovat mielen hyvinvoinnin kannalta tärkein voimavara. Aina sukulaissuhteet eivät kuitenkaan ole helppoja. Hyvää tunnelmaa on hankala luoda, jos itsellä on ahdistunut olo.
Helposti ajatellaan, että lähisukulaisten näkeminen kuuluu joulun velvollisuuksiin. Laine kannustaa pohtimaan, kenen seurassa voi itse parhaiten ja minkälaisin järjestelyin joulunaika tuntuisi aidosti hyvältä.
– Onko sillä esimerkiksi väliä, kenen luokse kokoonnutaan? Voisiko liikkumatilaa lisätä viettämällä vain osan ajasta sukulaisten kanssa?
Koronapandemian aikana sukulaisten tapaamiseen vaikuttavat erilaiset suositukset ja rajoitukset sekä jokaisen henkilökohtainen toimintatapa poikkeusaikana.
– Voi olla, että joidenkin mielestä voidaan kokoontua, ja toiset haluavat olla varovaisempia. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on saatava toimia sen mukaan, mikä itselle tuntuu hyvältä. Läheisten mielipahaa voi lievittää kertomalla heille, miten rakkaita he ovat, ja miten kurjalta itsestäkin tuntuu, kun ei voida tavata.
Siivous joululahjaksi?
Toisilla se, miten hyvin on saanut kotona siivottua, vaikuttaa omaan fiilikseen enemmän kuin toisilla. Psykoterapeutin mielestä tärkeintä on tuntea itsensä ja miettiä jouluvalmisteluja omien voimavarojen kautta. Itseään ei kannata uuvuttaa siivoamalla hikihatussa.
– Jos siisteys on tärkeää, voisiko itseään päästää helpommalla aloittamalla ajoissa, pyytämällä apua muilta tai ostamalla joulusiivouksen itselleen lahjana? Jos taas siivoaa enemmän vieraiden takia, on hyvä miettiä, tutkiiko itse kyläillessä, onko joka nurkasta pölyt pyyhitty. Yleensä siisteys ei ole ratkaiseva tekijä viihtymiselle. Pääasia, että kodissa on hyvä olla.
Miten pyhät kuluvat?
Joulussa kyse on rauhoittumisesta ja hyvästä olosta. Kiireettömät hetket ovat tärkeitä palautumisen kannalta. Laine patistaa pohtimaan, miten aikataulutetun joulun haluaa, ja miten saa luotua sellaisen tunnelman, jossa pyhistä voi aidosti nauttia.
– Ihmisillä voi olla minuuttiaikataulut siitä, mitä pitää tehdä ja missä käydä. Aikataulujen on hyvä olla mahdollisimman realistisia oma ja muiden jaksaminen huomioiden. Erityisesti lapsiperheiden kohdalla voisi olla mukavampaa, jos ei olisi kovin montaa siirtymää ja tavaroiden roudaamista paikasta toiseen. Se on lapsillekin väsyttävää ja stressaavaa.
Virpi Kupiainen-Ämmälä
Juttu on julkaistu Eparissa 16.12.20.