Jos mäyräkoira Hulda ja tanskandoggi Huugo saisivat päättää, kävelylenkki kuljettaisiin Ilmajoen keskustassa joka päivä samaa reittiä. Syynä tähän on se, että koirat tietävät saavansa Grillisepät-kioskista herkkuja.
Jos makkaraa ei tarjota, niin ainakin rapsutuksia on luvassa kunhan henkilökunta vain ehtii todella ison ja hyvin pienen koiran kanssa seurustelemaan.
Koirat herättävät ohikulkijoissakin hilpeyttä, sillä vasikan kokoinen Huugo painaa 85 kiloa. Viisikiloinen Hulda puolestaan menisi kissasta.
Tuttu juttu
Makkaran lisäksi hännänheiluttajille on tarjolla muutakin. Keväällä grillin seinässä olevalle jäätelölistalle ilmestyi uusi annos: puppekuppi. Koirille suunnatut jäätelöt ovat yleistyneet viime vuosina. Niitä myydään jäätelöautoa myöden.
Grilliseppien koirien jäätelöannoksen kehitti Nina Marttila. Nyt ihmisille tarkoitettujen jäätelöannosten vieressä mainostetaan kuvien kera puppekuppia. Se sisältää pallon laktoositonta vaniljajäätelöä sekä vehnättömiä lampaan, kanan ja naudanlihan makuisia herkkunappeja. Kokonaisuuden kruunaa tikkumainen kanakierre.
– Olemme eläinrakkaita. Tarjoamme asiakkaiden koirille usein makkaranpaloja. Kesällä väki hakee jäätelöstä viilennystä ja ajattelin, että pitäähän lemmikkien saada oma annos, Marttila selvittää.
Annoksen mainos on herättänyt asiakkaissa hilpeyttä.
– Yksikin sen huomannut haki heti koiransa kotoa jätskille. Toinen asiakas sanoi, ettei voi enää lenkkeillä koiran kanssa tästä ohi, koska koira alkaa kiskoa kioskille, Marttila kertoo suu hymyssä.
Kyllä maistuu
Puppekupista tuli nopeasti yksi kesän suosikkiannoksista. Epari pyysi jutun alussa esiteltyä Huugoa ja Huldaa viime viikolla testaamaan miltä jäätelö nameineen maistuu.
Vanhimman oikeudella testin aloittaa Huugo. Ongelmia aiheuttaa hieman jäätelökupin pienuus. Koiran jättimäinen kuono ja kieli eivät meinaa mahtua kippoon. Mielihalu keinot keksii ja Huugo saa annoksensa nopeasti syötyä. Testiryhmän yllätykseksi namit päivät kupin pohjalle.
– Voi olla, ettei pappa vain saanut niitä otettua, pohtii pelkällä etunimellään jutussa esiintyvä Ulla pian kymmenvuotiaan koiransa käytöstä.
Kun tehtävä on suoritettu, Huugo lipoo tyytyväisen näköisenä huuliaan. Kuola valuu. Tuomio on selvä: tätä herkkua pitää saada lisää!
Seuraavaksi tilausluukulle pääsee Hulda.
– Yksi puppekuppi, kiitos! koira tuntuu kertovan anovilla silmillään.
Kun jäätelöannos on valmis, Hulda nappaa sitä koristavan kanakierteen suuhunsa jo tiskillä. Tikku on kuitenkin sen verran pitkä ja kova, että Huugo saa auttaa sen popsimisessa.
Hulda siirretään maistelemaan annostaan nurmikolle, jonka reunassa rehottavat voikukat. Helle hellii ja aurinko paistaa. Eletään pitkään odotettua jäätelökesää.
Mäyräkoiran pieni kieli onnistuu sieppaamaan namit annoksen päältä helposti. Hulda popsii valkoista viilennystä suuhun reipasta tahtia.
Jäätelöä kupista katoaa kolmannes. Sitten Huldan massu on täynnä. Taas tarvitaan isoveljen apua.
