YK:n luontokokouksen jatko-osassa Roomassa saavutettiin torstain ja perjantain välisenä yönä sopu luonnon monimuotoisuutta tukevien rahoitusmenetelmien kehittämisestä.
Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan kokouksessa sovittiin muun muassa rahoituksen tehostamiseen ja lisäämiseen tähtäävistä askelista sekä maiden luontotyön seurannasta ja yhteisestä arvioinnista.
Uutistoimisto AFP:n mukaan sopu syntyi kokouksen viime minuuteilla.
Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kommentoi kokouksen tulosta medialle perjantaiaamuna. Multalan mukaan juuri rahoituksesta, sen periaatteista sekä luontotoimien raportoinnista sopiminen olivat kokouksen keskeisin anti.
– Kun sopu saatiin, niin koko sali puhkesi valtaviin aplodeihin ja ihmiset halasivat toisiaan. Se oli tosi hieno hetki tässä kansainvälisessä ilmapiirissä, mikä tällä hetkellä on, Multala kuvaili kokouksen tunnelmaa Roomasta taksista matkalla lentokentälle.
Ilmastokokouksen puheenjohtaja, kolumbialainen Susana Muhamad kommentoi kokousta tämän jälkeen vielä viestipalvelu X:ssä.
– Historiallinen päivä luonnon monimuotoisuudelle, hän sanoi päivityksessä.
– (Kokouksessa) hyväksyttiin ensimmäinen maailmanlaajuinen suunnitelma, jolla rahoitetaan elämän suojelemista maapallolla.
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet jatkoivat Italian pääkaupungissa neuvotteluja kysymyksistä, jotka jäivät auki syksyllä Kolumbian Calissa järjestetyssä COP16-luontokokouksessa.
Ei uutta rahastoa
Ennen Rooman-kokousta oli epäselvää, miten globaali luontorahoitus järjestetään pysyvästi vuoden 2030 jälkeen. Roomassa päätettiin, että nykyinen rahoitusjärjestelmä arvioidaan ja sen tehokkuutta parannetaan. Tämän arvion pohjalta on määrä päättää, riittääkö nykyisten rahoitusmenetelmien kehittäminen vai tarvitaanko uusia rahoitusmekanismeja.
Multalan mukaan isoin vääntö kokouksessa käytiin nimenomaan rahoitusmekanismeista. Kehittyvät maat katsoivat, etteivät nykyiset rahoitusmekanismit riitä. Ne olisivat halunneet perustaa uuden rahaston auttamaan maiden toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Euroopan unionin maiden ja muiden kehittyneiden maiden mukaan taas uuden rahaston perustamisen sijaan olisi parempi kehittää ja monipuolistaa nykyisiä rahoituslähteitä.
Uutta rahastoa ei kokouksessa päätetty perustaa, eli kehittyneet maat saivat kysymyksessä tahtonsa läpi.
Sijoituspankit ja yritykset mukaan
Ympäristöministeriön mukaan rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi on kuitenkin lisättävä tuntuvasti. Multalan mukaan valtioiden rahoituksen pitää olla vain pieni osa rahoitusta ja rahoitustavoitteiden saavuttamiseksi rahoitukseen tarvitaan mukaan muun muassa sijoituspankkeja ja yrityksiä.
Ministeriön yöllä lähettämässä tiedotteessa Multala sanoi, että haitallisiin tukiin on puututtava. Perjantaiaamuna hän ei kuitenkaan vastannut kysymykseen siitä, mitä haitallisia tukia hän tarkoitti ja miten niihin Suomessa aiotaan puuttua.
– Meillähän osaltaan tietysti on jo joltain osin päätetty luopua (haitallisista tuista), esimerkiksi teollisuuden sähköistämisen tuki päättyy, hän sanoi.
Multala sanoi myös, että Suomessa on toki haitallisia tukia.
– Mutta monissa muissa maissa on vielä paljon merkittävämpiä.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan luonnon monimuotoisuudelle haitallisia tukia ovat muun muassa lentotoiminnan tuet, puupolttoaineiden verottomuus sekä turpeen verotuki.
Budjettiriihessä syksyllä 2023 hallitus päätti tukea maakuntalentoja 38 miljoonalla eurolla. Valtion antama verotuki puupolttoaineille taas oli vuoden 2023 budjetissa 418 miljoonan euron suuruinen.
Roomasta konkreettiset askelmerkit
Maat sopivat ympäristöministeriön mukaan Roomassa maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Biodiversiteettisopimuksen osapuolten on määrä raportoida työstään luontokadon pysäyttämiseksi jatkossa yhtenäisellä rakenteella ja yhteisin mittarein.
Kaikkien sopimuksessa mukana olevien maiden tulee antaa seuraava raporttinsa helmikuussa 2026. Luontokadon pysäyttämisen etenemistä on määrä arvioida YK:n luontokokouksissa vuosina 2026 ja 2030.
Ensimmäinen maailmanlaajuinen arviointiraportti edistymisestä on määrä koota Armeniassa vuonna 2026 järjestettävään luontokokoukseen mennessä, ministeriö kertoi.
– Rooman tulokset ovat aivan keskeisiä luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt meillä on konkreettiset askeleet tavoitteista, menetelmistä ja etenemissuunnitelmasta. Suomen maaraportti on tärkeä osa toimeenpanoa ja osa globaalia arviointia, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoi ministeriön tiedotteessa.
– Erityisen tärkeähän tämä on globaalin kuvan saamiseksi, että saadaan siitä kokonaisnäkemys ja että kaikki raportoivat samalla tavalla. Se on se idea tässä, että saadaan kokonaiskuva siitä, missä mennään globaalilla tasolla luonnon monimuotoisuudessa ja toisaalta luontokadon pysäyttämisessä, Multala sanoi perjantaina.
Suomi lähti Rooman-kokoukseen ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa. Multalan mukaan strategia on edelleen työn alla.
"Monenkeskisen yhteistyön voitto"
Multalan mukaan Roomassa löydetty yhteisymmärrys on ennen kaikkea monenkeskisen yhteistyön voitto.
– Ymmärrys luonnon monimuotoisuudesta on varmasti noussut monissa maissa ihan uudelle tasolle. Toisaalta se asettaa myös painetta sille, että näistä kysymyksistä päästään yhteisymmärrykseen, hän sanoi perjantaiaamuna.
Multalan mukaan kireissä maailmanpoliittisissa tunnelmissa käytyjen vaikeiden neuvottelujen jälkeen on nyt olemassa selkeät askeleet, joilla edetä työssä luontokadon pysäyttämiseksi.
Biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuivat Roomaan geopoliittisesti haasteellisessa tilanteessa. Maailmalla huolettavat muun muassa kauppakiistat, joita Yhdysvaltain uusi hallinto on lietsonut presidentti Donald Trumpin johdolla.
Trumpin hallinto on lisäksi muun muassa laittanut valtaosan Yhdysvaltain ulkomaanavusta jäihin, minkä lisäksi Trump on sanonut maansa vetäytyvän jälleen Pariisin ilmastosopimuksesta.
Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut YK:n biodiversiteettisopimusta, eikä lähettänyt edustajaa Rooman kokoukseen.
Lähes 200 maata hyväksynyt
Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus tuli voimaan joulukuussa 1993. Lähes 200 maata, Suomi mukaan lukien, on hyväksynyt sopimuksen.
Sopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 Kanadan Montrealissa järjestetyssä kokouksessa tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Calin viimevuotinen kokous oli ensimmäinen sitten Montrealin historialliseksi luonnehditun kokouksen.
- - -
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.