Maailman suurin ilmastokokous, YK:n luontokokous COP16 päättyi syksyllä Kolumbian Calissa pettymykseen, kun luontotavoitteiden toimeenpanon seuranta- ja rahoituskysymykset jäivät ilman ratkaisua. Tuolloin vielä ympäristö- ja ilmastoministerinä toimineen Kai Mykkäsen (kok.) mukaan säännöt jäivät sopimatta, koska ne jäivät rahoituskeskustelujen "panttivangiksi".
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet ovat kokoontuneet tänään Italian Roomaan jatkamaan neuvotteluja auki jääneistä kysymyksistä. Tavoitteena on saada sopu niin maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon seurannasta, arvioinnista kuin rahoituksestakin. Kokouksen on määrä päättyä torstaina.
– Olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana. Raportoinnin ja arvioiden avulla saamme tilannekuvan siitä, onko toimeenpano tehokasta ja etenemmekö riittävässä tahdissa oikeaan suuntaan, sanoo Suomen valtuuskuntaa johtava, nykyinen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) ministeriön tiedotteessa.
Suomi neuvottelee kokouksessa osana EU:ta.
"Rahoitus on kaikki kaikessa"
Calissa viime vuoden loppupuolella järjestetyssä kokouksessa kehittyvät maat olisivat halunneet perustaa uuden rahaston, jolla olisi autettu näiden maiden toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Kokous venyi yliajalle, ja lopulta rahoituskysymykset jäivät kokonaan ilman ratkaisua.
WWF:n mukaan olisi valtava takaisku luontokadon pysäyttämiselle, jos rahoituksesta ei päästä nytkään sopuun.
– Luontotoimien rahoitus on kaikki kaikessa. Tarvitsemme rakenteellista keskustelua ja aitoa sitoutumista siihen, että resurssit jakautuvat tasavertaisesti ja valtiot täyttävät aiemmin yhdessä asettamansa rahoitustavoitteet, sanoo tiedotteessa WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka osallistuu Rooman-neuvotteluihin Suomen valtuuskunnassa.
Myös ympäristöministeriön mukaan rahoitus on Roomassa keskeinen neuvotteluteema.
– Mailla on erimielisyyksiä erityisesti siitä, miten YK:n biodiversiteettisopimuksen rahoituksen arkkitehtuuria kehitetään ja millaisia tavoitteita rahoituksen liikkeelle saamiseksi asetetaan vuoden 2030 jälkeiselle ajalle, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.
EU ja Suomi ovat korostaneet, että uusien rahastojen luominen pirstaloisi edelleen rahoituskenttää.
Missä on Suomen biodiversiteettistrategia?
Suomi lähti Rooman-kokoukseen edelleen ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa. Strategia on ympäristöministeriön mukaan parhaillaan viimeisteltävänä lausuntokierrokselle.
– Tavoitteena on saada strategia lausunnoille alkukevään aikana. Luonnokset Suomen kansallisista tavoitteista on toimitettu biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle, ministeriö kertoi tiedotteessaan.
WWF:n mukaan on oleellista, että jokainen maa valmistelisi oman kansallisen biodiversiteettistrategiansa.
– Kaikki osapuolet ovat sellaisen sitoutuneet tekemään, mutta toistaiseksi vasta 46 maata on saanut strategiansa valmiiksi. Suomelta se puuttuu yhä, vaikka valmistelu on jatkunut pitkään, WWF:n Tarvainen sanoo.
Lähes 200 maata hyväksynyt
Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus tuli voimaan joulukuussa 1993. Lähes 200 maata, Suomi mukaan lukien, on hyväksynyt sopimuksen.
Sopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 Kanadan Montrealissa järjestetyssä kokouksessa tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Calin viimevuotinen kokous oli ensimmäinen sitten Montrealin historialliseksi luonnehditun kokouksen.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.