YK:n ”edeltäjän” Kansainliiton perustivat ensimmäisen maailmansodan voittaneet valtiot. Järjestön peruskirja allekirjoitettiin osana Versailles’n rauhansopimusta 1919 ja se astui voimaan 1920. Järjestön ydintehtävä oli turvata maailmanrauha.
Kansainliitto ei onnistunut päätehtävässään, toinen maailmansota syttyi vuonna 1939. Kansainliiton toiminta oli vähäistä sodan aikana ja järjestö lakkautettiin huhtikuussa 1946. KL yritti, samoin kuin nykyinen YK, estää sodat kollektiivisen turvallisuuden avulla, mikä lyhyesti sanottuna olisi vaatinut kaikkien jäsenvaltioiden yhteistä näkemystä.
Yhdistyneet Kansakunnat (UN) perustettiin 2. maailmansodan voittajavaltioiden toimesta San Franciscossa 1945. Itsenäisten valtioiden turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, josta alustavia päätöksiä oli tehty jo sodan aikana. YK:n peruskirjan allekirjoittivat tuolloin 51 valtiota, ja ratifioinnin jälkeen se tuli voimaan 24.10.1945.
YK:n neljä peruspäämäärää ovat:
– ylläpitää rauhaa maailmassa,
– kehittää ystävällisiä suhteita kansojen välille,
– työskennellä yhdessä köyhien ihmisten elinolojen parantamiseksi, nälän, tautien ja lukutaidottomuuden nujertamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämiseksi,
– toimia kansainvälisenä keskuksena, joka auttaa eri maita saavuttamaan nämä tavoitteet.
Kansainliitto epäonnistui poliittisesti sen vuoksi, ettei suurvalloilla ollut vilpitöntä yhteistä näkemystä kriiseistä, niin kuin YK ei löydä yhteistä näkemystä maailman kriiseistä.
YK:ssa on nykyisin 193 jäsenmaata. On eri kulttuurin, uskonnon- ja poliittisen näkemyksen omaavia maita. YK:sta on tullut länsimaisen demokratian ja diktaruuristen ja totalitarististen valtioiden pelikenttä. YK:n äänestyksissä demokratia alistuu äänestystulokseen.
Vuoden 1973 öljykriisin vaikutukset alkoivat näkyä YK:n äänestyskäyttäytymisessä valtioihin, jotka olivat riippuvaisia Lähi-idän öljystä. Arabimaiden hyökkäys Israeliin ja häviö Israelille aloitti arabimaiden öljykiristyspolitiikan, johon Neuvostoliittokin vaikutti. Tämä vaikutti myös Suomen käyttäytymiseen YK:ssa. Suomi joutui energiakriisin kouriin vuonna 1973. Kaupungit muuttuivat pimeämmiksi, patterit ruuvattiin pienemmälle ja autokisat kiellettiin. Oli myös kampanja ”säästä sähköä” tarralappuja kotitalouksiin.
Yhdistyneitä kansakuntia on historiansa aikana paitsi kiitelty, myös arvosteltu monesta syystä. YK:ta on arvosteltu sen byrokraattisuudesta ja korruptiosta. Kun länsimainen demokratia ja liberaalinen fundamentalismi kohtaa islamilaisten maiden fundamentalismin, niin yhteentörmäys tuo tuloksen, jossa naisten oikeudet jäävät taka-alalle. Ihmisoikeuksista on länsimaissa ja totalitaarisissa maissa eri julistukset.
Kairon julistus on 57 maasta koostuva Islamilaisen yhteistyöjärjestön vuonna 1990 laatima ihmisoikeuksien julistus, vastine YK:n ihmisoikeuksien julistukselle. Islamilaiset maat pitävät YK:n julistusta liian länsimaisena, jonka vaatimusta uskonnonvapaudesta ne vastustavat.
Kaksi maailmansotaa on alkanut Euroopasta. Toisella kertaa Euroopasta yritettiin tehdä juutalaisista vapaa maanosa Saksan johdolla. Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla. Ukrainan sota liekehtii Euroopan kyljessä. Suomi Naton jäsenenä, jonka heikoin lenkki Turkki tukee Hamasia. Lähi-itää ratkotaan edelleen totalitaaristen maiden politiikalla YK:ssa, johon EU-maiden pitäisi alistua. YK:n päätöslauselmassa PA-hallinnon aloitteesta ”juutalaisista vapaa Jerusalem”. Tuo aate juontaa juurensa Jerusalemin suurmufti Al-Husseinin yhteistyöstä Saksan Adolf Hitlerin kanssa. YK on tiensä päähän tullut.
V-M Hakola
Ilmajoki