Elintarviketeollisuuden kilpailukykyä kehitetään vahvasti teknologiaa ja automatisaatiota hyödyntämällä, ja tämä on myös eteläpohjalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn kannalta oleellinen kehityssuunta.
Elintarviketeollisuuden automatisaatiota voidaan lisätä robotiikalla. Perinteisten teollisuusrobottien rinnalle on kehitetty yhteistyörobotteja, jotka ovat rakenteeltaan kevyempiä, helpommin ohjelmoitavia, hankintahinnaltaan edullisempia ja pystyvät toimimaan ihmisen rinnalla.
Töysän Säästöpankkisäätiön tutkimusrahaston rahoittaman Yhteistyörobotit – ruokaturvallisuus ja tuottavuus -hankkeessa perehdyttiin yhteistyörobottien käytön mahdollisuuksiin elintarviketeollisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin yhteistyörobottien ruokaturvallisuutta analysoimalla niiden rakennetta sekä tekemällä kemiallisia ja mikrobiologisia testejä materiaalin ja rakenteen puhdistettavuudesta.
Saamiemme tulosten mukaan yhteistyörobotteja käytetään yleensä pakatuille elintarvikkeille. Yleisimpiä työtehtäviä elintarviketeollisuudessa niillä ovat lavaus ja pakkausten käsittely. Yhteistyörobottien avulla oli voitu automatisoida yksitoikkoisia ja ihmiselle ergonomisesti raskaita työvaiheita, jolloin työntekijöitä oli vapautunut muihin työtehtäviin.
Yhteistyörobotit soveltuvat useaan eri käyttökohteeseen elintarviketeollisuudessa. Erityisesti toistuvat työtehtävät, jotka ovat monotonisia, tarkkuutta vaativia tai ergonomisesti raskaita ovat sellaisia, joissa yhteistyörobotteja kannattaa hyödyntää. Niiden avulla voidaan saada elintarvikkeiden tuotantoprosesseille lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä
Jos yhteistyörobottia käytetään pakkaamattomalle elintarvikkeelle, on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteistyörobottisovelluksen ruokaturvallisuuteen. Yhteistyörobottia voidaan käyttää esimerkiksi raaka-aineiden siirtämiseen lopputuotteeseen, jolloin raaka-ainetta voi jäädä yhteistyörobotin rakenteisiin ja aiheuttaa ruokaturvallisuusvaaroja, kuten allergeenista ristikontaminoitumista tai mikrobien pesiytymistä.
Tulosten mukaan yhteistyörobottisovelluksissa on kehitettävää ruokaturvallisuuden näkökulmasta. Yhteistyörobottien rakennetta ja puhdistettavuutta tulee kehittää. Pitää vähentää koloja, jotta mikrobien kasvupaikat vähenevät, ja optimoida laitekoteloiden tiiviys (IP-luokitus), jotta tehokasta vesipesua voidaan käyttää puhdistettaessa laitetta. Yhteistyörobotin käsivarteen kiinnitetty työkalu on ruokaturvallisuuden kannalta keskeinen tekijä erityisesti pakkaamattomia elintarvikkeita käsiteltäessä. Pelkän yhteistyörobotin kehittäminen ruokaturvalliseksi ei ole riittävää elintarvikealan sovelluksissa, vaan kaikissa yhteistyörobotteihin liittyvissä lisäosissa ja tarvikkeissa on huomioitava materiaalivalinnat, rakenteiden suunnittelu ja puhdistettavuus.
Yhteistyörobottien keskeisenä etuna on joustavuus. Ne ovat pienikokoisia ja helposti siirreltäviä. Niitä voidaan hyödyntää useassa eri työtehtävässä, sillä ne ovat helppoja ohjelmoida.
Mikäli investointihetkellä ollut työtehtävä muuttuu, niin yhteistyörobottia voidaan hyödyntää toisessa tehtävässä. Yhteistyörobotit ovat hankintahinnaltaan edullisempia kuin perinteiset teollisuusrobotit, mikä tarjoaa myös pienyrityksille mahdollisuuden automatisoida tuotantoaan.
Margit Närvä
TkT, yliopettaja
Gun Wirtanen
TkT, erityisasiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu