Miten käy yhteiskunnan, jos nuoria ei kiinnosta vaikuttaminen? Miten käy yhteiskunnan, jos kukaan ei ole sitä rakentamassa? Miksei nuoret ole kiinnostuneet vaikuttamaan? Näitä kysymyksiä pohdimme, kun kauhajokelainen Harri Heikkilä oli tet-harjoittelussa eduskunnassa.
Useimmiten nuoret ajattelevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen, tunnetummin politiikan, olevan kankeaa asioista vääntämistä. Toisia nuoria myös pelottaa politiikkaan mukaan lähteminen sen karkean kielenkäytön vuoksi. Monet myös ajattelevat politiikkaan olevan niin korkeat pääsyvaatimukset, ettei itse niitä täytä. Näiden ennakkoluulojen poistamisessa ensisijainen vastuu on nykyisillä poliitikoilla ja järjestöjohtajilla.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on meidän kaikkien yhteisten asioiden hoitamista. Kenties tunnetuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto on äänestäminen vaaleissa. Yhteiskunnallista vaikuttamista on tämän lisäksi myös toiminta erilaisissa järjestöissä, kuten puolueissa tai niiden nuorisojärjestöissä. Suomessa vuonna 2015 tehty kuntauudistus toi ensimmäistä kertaa historiassa nuorille aidon mahdollisuuden vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin. Tuossa lakiuudistuksessa nuorisovaltuustoista tuli lakisääteinen vaikuttamistoimielin kaikkiin kuntiin. Toisin sanoen nuorisovaltuusto on pakko löytyä jokaisesta Suomen kunnasta, ja hyvinvointialueiden tultua nuorisovaltuustojen on löydyttävä myös niistä. Valtaosalla nuorisovaltuustoista on suora aloiteoikeus kunnanvaltuustoissa, mikä luo nuorille merkittävän mahdollisuuden vaikuttaa aidosti oman kuntansa asioihin.
Miten saadaan nuoret kiinnostumaan yhteiskunnallisesta päätöksenteosta? Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska jokainen nuori kokee omalla tavallaan mielenkiintoa erilaisia asioita kohtaan. Kuitenkin voidaan todeta, että paras tapa saada nuoret mukaan politiikkaan on kysyä heitä henkilökohtaisesti. Toinen hyvä keino on herättää nuorten kiinnostus yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan. Nykyaikana paras keino tähän on sosiaalinen media. Suora kontakti on kuitenkin aina parempi kuin sosiaalinen media. Jos yksi nuori saadaan mukaan politiikkaan, hän hyvin todennäköisesti tuo kohta jonkun uuden toimijan mukaan. Hän puolestaan tuo taas uuden. Tämä on ketjureaktio.
Yhteiskunta tarvitsee nuoria siinä, missä nuori tarvitsee yhteiskuntaa. Kehitys ei mene eteenpäin, jos kukaan ei ole antamassa vauhtia. Nuoret, politiikassa ei tarvitse osata mitään hienoja taitoja. Se on keino luoda verkostoja ja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Se on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja jäädä historiankirjoihin. Nuoret, yhteiskunta tarvitsee teitä. Lähtekää mukaan politiikkaan, vaikuttakaa ja näyttäkää mielipiteenne, koska sillä on todellakin merkitystä.
Jarno Limnéll (kok.)
kansanedustaja
Espoo
Harri Heikkilä
nuorisovaikuttaja
Kauhajoki