Marraskuun 6. päivänä vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelussa kolmikymmenvuotisen sodan aikana. Hänen kuolemastaan tuli Ruotsissa muistopäivä.
Suomessa ruotsalaisuuden päivää on vietetty 6.11. vuodesta 1908 lähtien. Sen tarkoituksena on nostaa esiin ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen vähemmistön asema.
Päivä tarjoaa myös hyvän tilaisuuden pohtia Suomen ja Ruotsin läheisiä suhteita sekä ruotsin kielen merkitystä maiden välisessä kaupankäynnissä.
Yhteinen historia, maantieteellinen läheisyys ja tiiviit meriyhteydet ovat luoneet vahvan perustan maidemme yhteistyölle. Suomi ja Ruotsi muodostivat aikoinaan yhtenäisen pohjoiseurooppalaisen markkina-alueen.
Pohjanmaan rannikkokaupungeista kuljetettiin Tukholmaan muun muassa tervaa, puutavaraa, elintarvikkeita ja käsityötuotteita.
Suomalaisten tuotteiden laatua ja toimivuutta arvostetaan Ruotsissa edelleen, arjen käyttöesineistä elintarvikkeisiin, veneisiin ja vaativiin teollisuustuotteisiin. Suomalaisyrityksillä on pitkät perinteet myös Ruotsin teollisuuden alihankkijoina.
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari perustettiin Tukholmassa vuonna 1936 vauhdittamaan maiden välistä kauppaa. Tänä vuonna juhlimme 90-vuotista taivalta.
Toimimme edelleen Tukholmassa Suomen suurlähetystön yhteydessä ja kokoamme yhteen suomalaisen ja ruotsalaisen elinkeinoelämän toimijoita. Noin 600 jäsenyritystämme vastaa yli puolesta maiden välisestä kauppavaihdosta.
Suomalaisyrityksillä on hyvät mahdollisuudet Ruotsissa monilla aloilla, kuten elintarvike- ja konepajateollisuudessa, ympäristö- ja avaruusteknologiassa, IT- ja tekoälypalveluissa, kuljetuksessa ja logistiikassa sekä puolustusteknologiassa. Suomen ja Ruotsin välisessä kaupankäynnissä synergioita löytyy lähes kaikilta toimialoilta.
Menestys edellyttää kuitenkin valmistautumista. Tuotteen on oltava kilpailukykyinen, ja kuljetus-, varastointi-, jakelu-, pakkaus- ja markkinointikulut on huomioitava.
Myös Ruotsin määräykset ja standardit on syytä selvittää etukäteen. Valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa katteisiin, ja liiketoimintakulttuurissa on eroja. Ruotsissa päätöksiä valmistellaan usein pidempään kuin Suomessa, ja yhteisymmärrystä haetaan laajalta joukolta.
Suomalaisyritysten kannattaa panostaa viestintään ja vastata yhteydenottoihin nopeasti. Hiljaisuus voidaan tulkita kiinnostuksen puutteeksi.
Ruotsin kielen taito puolestaan auttaa rakentamaan luottamusta ja avaa ovia paitsi Ruotsiin myös laajemminkin Pohjoismaihin.
Maailmassa, jossa vastakkainasettelu lisääntyy, Suomen ja Ruotsin on tärkeää pitää yhtä.
Yhdessä voimme vahvistaa Pohjoismaiden asemaa maailmanmarkkinoilla, kehittää yhteiskuntiamme ja luoda vaurautta tuleville sukupolville.
Kun Suomi ja Ruotsi yhdistävät voimansa, olemme lyömättömiä!
Kirjoitus on tiivistelmä puheesta Pohjola-Nordenin ja Östermyran ruotsalaisen yhdistyksen Ruotsalaisuuden päivä -juhlassa Seinäjoella 6.11.2026.