Demokraattien presidenttiehdokkaaksi todennäköisesti nouseva Kamala Harris on ollut Yhdysvaltain varapresidenttinä varsin näkymätön.
Yksi tärkeä vastuu hänellä on kuitenkin ollut. Virkakautensa alussa presidentti Joe Biden asetti Harrisin epäkiitolliseen tehtävään ratkaisemaan siirtolaisuuteen liittyviä ongelmia.
Republikaanit ovat antaneet Harrisille lisänimen "rajatsaari", vaikka tarkalleen ottaen hänen vastuulleen laitettiin työskentely Keski-Amerikan "pohjoisen kolmion" eli Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin kanssa siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttumiseksi. Rajaturvallisuudesta sen sijaan vastaa kotimaan turvallisuuden ministeri Alejandro Mayorkas.
Kovin hyvää alkua Harris ei vastuutehtävässä saanut. Kesällä 2021 hän sai kritiikkiä siitä, ettei ollut kertaakaan matkustanut rajalle. Kun Harrisilta kysyttiin asiasta NBC:n haastattelussa, hän vastasi, että ei hän ole käynyt Euroopassakaan.
Haastattelu tehtiin Harrisin ollessa vierailulla Guatemalassa, jossa hän myös lausui siirtolaisille suorasukaisen viestin: älkää tulko. Se puolestaan ärsytti siirtolaisten oikeuksia puolustavia tahoja.
Kolme vuotta myöhemmin tilanne etelärajalla ei ole ainakaan parantunut, ja maahanmuutto on noussut yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä äänestäjille presidentinvaaleissa. Siirtolaistilanteesta odotetaankin muodostuvan merkittävä rasite Harrisin presidenttikampanjalle – ja tärkeä lyömäase vastaehdokas Donald Trumpille.
Millainen siirtolaistilanne siis tällä hetkellä on?
Mistä siirtolaiset tulevat?
Bidenin ja Harrisin kauden aikana Yhdysvaltain viranomaisilla on ollut etelärajalla yli 8,4 miljoonaa kohtaamista maahan pyrkineiden siirtolaisten kanssa, kertovat Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen tilastot. Jotkut siirtolaiset ovat pyrkineet maahan useammin kuin kerran.
Ainakin viime vuoteen asti määrä on kasvanut joka vuosi, ja viime joulukuussa viranomaisten pysäyttämien siirtolaisten määrä nousi ennätyslukemiin. Yhdysvalloilla on ollut vaikeuksia vastata siirtolaisten suureen määrään, ja republikaanikuvernöörit ovat lähetelleet siirtolaisia bussilasteittain esimerkiksi pääkaupunki Washingtoniin.
Rajan yli pyrkijöissä on viime vuosina tapahtunut paitsi merkittävä lukumäärän kasvu, myös muita muutoksia.
Meksikosta, Guatemalasta, Hondurasista tai El Salvadorista tulevien siirtolaisten määrä on hieman vähentynyt. Muista maista etelärajalle saapuneiden siirtolaisten määrä sen sijaan yli kolminkertaistui kirjanpitovuodesta 2021 vuoteen 2023. Kirjanpitovuosi 2021 ulottuu lokakuusta 2020 syyskuuhun 2021.
Kirjanpitovuonna 2023 yli puolet viranomaisten Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla kohtaamista luvattomista siirtolaisista tuli muualta kuin Meksikosta ja "pohjoisesta kolmiosta". Vielä vuonna 2020 heidän osuutensa oli 12 prosenttia, kertoo ajatushautomo Migration Policy Institute.
Ihmisiä myös saapuu yhä enemmän perheinä, ja yksin tulevien aikuisten määrä näyttää kääntyneen laskuun.
Viime kuukausina siirtolaisia on tullut etelärajalle vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tammi-toukokuun aikana eniten siirtolaisia on saapunut laskevassa järjestyksessä Meksikosta, Guatemalasta, Venezuelasta, Kuubasta, Ecuadorista ja Kolumbiasta, kertoo ajatushautomo Council on Foreign Relations (CFR). Yli puolet tänä aikana maahan pyrkineistä noin 900 000 siirtolaisesta tuli näistä kuudesta maasta.
Siirtolaisia edellä mainituista maista ajavat CFR:n mukaan liikkeelle muun muassa autoritaariset hallinnot, jengiväkivalta, köyhyys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Mitä hallinto on tehnyt?
Bidenin hallinto on pyrkinyt vähentämään siirtolaisuutta muun muassa myöntämällä kehitysapua, panostamalla laillisen siirtolaisuuden väyliin sekä kiristämällä turvapaikkaprosessia.
Kesäkuussa Biden ilmoitti uusista rajoituksista, jotka helpottavat siirtolaisten käännyttämistä. Säädöksen mukaan laittomasti maahan tulleet siirtolaiset eivät pysty hakemaan turvapaikkaa, jos laittomia rajanylityksiä on yli 2 500 päivässä. Turvapaikan hakeminen sallitaan jälleen, jos määrä laskee 1 500 rajanylitykseen päivässä.
Harrisin vastuulle sysättyihin siirtolaisuuden juurisyihin on yritetty puuttua muun muassa varmistamalla yksityisen sektorin sijoituksia Keski-Amerikkaan.
Yhdysvaltalaiset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä siirtolaistilanteeseen eivätkä siihen, miten Bidenin hallinto on sitä hoitanut.
Pew Research Center -tutkimuslaitoksen tammikuussa tekemän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia yhdysvaltalaisista pitää etelärajalta maahan pyrkivien siirtolaisten suurta määrää joko kriisinä tai suurena ongelmana.
Vain alle viidesosa oli sitä mieltä, että Yhdysvaltojen hallinto on hoitanut siirtolaistilanteen hyvin. Demokraateistakin lähes kolme neljäsosaa antoi Bidenin hallinnolle negatiivisen arvion asian hoitamisesta.