Yhdysvaltain päätös tukea F-16-hävittäjien toimittamista Ukrainalle on erittäin tärkeä, kun Ukraina on valmistautumassa vastahyökkäykseen, sanoo Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raik.
Hänen mukaansa Ukraina tarvitsee hävittäjiä kipeästi, jotta vastahyökkäys voi tulevaisuudessa tuottaa enemmän tulosta. Raik kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Raikin mukaan Euroopan maat ovat koonneet koalitiota maista, jotka ovat valmiita antamaan hävittäjiä. Siinä ovat tällä hetkellä mukana Britannia, Tanska, Hollanti ja Belgia.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi Valkoisen talon mukaan päätöksestä perjantaina G7-kokouksen osallistujille. Yhdysvallat tukee myös ukrainalaispilottien kouluttamista hävittäjien käyttämiseen. Maan hyväksyntä tarvitaan hävittäjien luovuttamiseen, sillä ne ovat yhdysvaltalaisvalmisteisia.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan sanoi aiemmin lauantaina, ettei Ukraina tarvitse uusia hävittäjiä odotettuun vastahyökkäykseensä, vaan kyse on ennemminkin tulevaisuuden asioista ja Ukrainan ilmavoimien pitkäaikaisesta jälleenrakentamisesta. Hän sanoi, että koneita käytettäisiin vain puolustukseen.
Raik arvioi Ylellä, että kuluu kuukausia siihen, että Ukraina voi ottaa hävittäjiä käyttöönsä.
– Vastahyökkäystä odotetaan hyvin pian, paljon ennen kuin Ukraina niitä hävittäjiä saa, Raik sanoo STT:lle.
että
– Puolustuksellisesta toimesta tässä on kaiken kaikkiaan kysymys. Ukraina puolustaa omia alueitaan. Nähdäkseni ei ole mitään mieltä sanoa, että hävittäjillä ei olisi roolia miehitettyjen alueiden vapauttamisessa. Totta kai niillä on oma roolinsa siinä.
Hän lisää lännen ehtona olevan, ettei hävittäjillä tai muilla sen antamilla aseilla hyökätä Venäjän alueelle.
Ukraina on pyytänyt koneita useaan otteeseen, sillä sen omat hävittäjät ovat vanhentuneita Neuvostoliiton aikaisia konetyyppejä. Ukraina on toivonut saavansa F-16-hävittäjiä käyttöönsä 40–50.
Tutkija: Poliittisesti tärkeä viesti
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö pitää päätöstä hävittäjien luovuttamisesta merkittävänä, sillä se vahvistaa viestiä, että Yhdysvaltain päähallinto tukee Ukrainaa.
– Poliittisesti tämä on hirveän tärkeä viesti, että nyt ollaan valmiita tekemään jotain, mihin ei olla aiemmin oltu valmiita, ja investoimaan yhä enemmän. Tässä sodassa on ylitetty kerta toisensa jälkeen näitä niin sanottuja punaisia linjoja. Tämä on viimeisin eikä välttämättä viimeinen, Käihkö sanoo STT:lle.
Käihkö sanoo, että aiemmin vastaavia järjestelmiä ei ole annettu muun muassa siksi, että ne ovat paitsi hyvin kalliita myös hitaita saada käyttöön. Aiemmin toivottiin sodan päättyvän nopeammin.
Käihkö arvioi, että aikaikkuna hävittäjien käyttöön saamiseen Ukrainaan liikkuu puolesta vuodesta yli vuoteen.
Kapasiteettia puolustusteollisuuteen tulevaa aseapua varten
Raikin mukaan jatkossa Ukrainassa tarvitaan enemmän kaikenlaista vastahyökkäykseen tarvittavaa aseapua.
– Sodan ensimmäisen vuoden aikana rajoitteet aseavun antamiselle olivat lähinnä poliittisia, pelättiin aina eskalaatiota ja mietittiin, mikä olisi nyt liian iso askel. Nyt on tultu siihen vaiheeseen, että alkaa tulla rajat vastaan sen osalta, kuinka paljon länsimailla on annettavaa, hän sanoi Ylellä.
Hänen mukaansa on ryhdyttävä toimiin, jotka lisäävät länsimaiden kapasiteettia tuottaa lisää aseistusta, jota tarvitsee paitsi Ukraina myös Nato-maat.
– Kun katsotaan tulevien vuosien turvallisuustilannetta, niin se ei suinkaan tule paranemaan.
Raik arvioi, että odotus aktivoitumisesta lisäavussa kohdistuu muun muassa laajalti Nato-maihin. Jotta eurooppalainen puolustusteollisuus toimisi nopeammin, tarvittaisiin hänen mukaansa suurissa Euroopan maissa poliittisia päätöksiä ja rahallisia sitoumuksia. Niiden pohjalta teollisuudessa voitaisiin ryhtyä lisäämään kapasiteettia.
– Siellä valmius on sinänsä käsittääkseni olemassa, mutta poliittiset päätökset ovat toistaiseksi puuttuneet.
Myös Käihkö pitää puolustusteollisuuden kapasiteetin lisäämistä välttämättömänä Ukrainan tukemisessa.
– Päätöksiä ei ole tehty. Yli vuosi on ollut aikaa tehdä päätöksiä puolustusteollisuudesta ja sen tukemisesta. Tämä on yksi asia, jossa ei ole varauduttu siihen ikävään skenaarioon, missä ollaan nyt, eli sodan pitkittymiseen, Käihkö sanoo.
Raik ei pidä todennäköisenä, että Venäjä hävittäjien luovuttamisen jälkeen eskaloisi sotaa Ukrainassa, sillä Venäjä yrittää varmasti jo nyt tehdä sodassa kaikkensa.
– Enemmän lännessä pelätään jotain toisenlaista eskalaatiota. Sitä, että sota laajenee tai että Venäjä ryhtyy toimiin länsimaita vastaan.