Yhdysvaltain keskuspankki Fed päätti keskiviikkona pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Päätös oli täysin odotusten mukainen.
Fedin ohjauskorko on ollut heinäkuusta lähtien 5,25–5,50 prosentin vaihteluvälissä eli korkeimmalla tasollaan yli 20 vuoteen. Korkeilla koroilla keskuspankki on pyrkinyt hillitsemään inflaatiota eli kuluttajahintojen nousua.
Ennakkoon suurin mielenkiinto Fedin kokouksessa kohdistui siihen, antaako keskuspankki vihjeitä siitä, milloin se voisi aloittaa koronlaskut. Fedin rahapoliittiset päättäjät ennakoivat joulukuussa, että ohjauskorkoa voitaisiin laskea 0,75 prosenttiyksikköä tämän vuoden aikana.
Fed ilmoitti nyt, ettei se todennäköisesti ala laskea ohjauskorkoa ennen kuin se luottaa inflaation palautuvan kestävästi lähemmäs kahta prosenttia.
– Tulkintamme mukaan korkopäätös ja rahapolitiikkalausuntoon tehdyt muutokset kertoivat siitä, että keskuspankin viimeisetkin koronnostohalut ovat kaikonneet ja seuraava liike on korkojen lasku. Keskuspankki pyrki hähmäisellä viestinnällä säilyttämään liikkumavaransa, eikä käsiä selvästi haluttua sitoa seuraavan kokouksen toimien suhteen, arvioi OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa pian päätöksen jälkeen.
Saman vahvisti Fedin pääjohtaja Jerome Powell hieman myöhemmin lehdistötilaisuudessaan. Hänen mukaansa ohjauskorko on nyt luultavasti saavuttanut huippunsa ja korkoja voidaan todennäköisesti laskea myöhemmin tänä vuonna.
Koronlasku saattaisi alkaa toukokuussa
Hännikäisen mukaan Fed pelaa nyt viivytyspeliä ennen koronlaskusyklin käynnistymistä.
– Ennakoimme ensimmäistä koronlaskua toukokuulle, kun inflaation hidastumisesta on saatu lisätodisteita, ja tälle vuodelle yhteensä 1,5 prosenttiyksikön koronlaskuja. Korkonäkymään liittyy paljon epävarmuutta, ja keskuspankki voi hyvin aloittaa koronlaskut jo maaliskuussa, jos inflaatio hidastuu ennustettua nopeammin, Hännikäinen jatkaa.
Fedillä on velvoite huolehtia sekä inflaatiosta että pitää työttömyysaste mahdollisimman matalana. Viime aikoina se on keskittynyt inflaation laskemiseen lähemmäs kahta prosenttia, mikä on sen pitkän aikavälin tavoite.
Yhdysvalloissa inflaatio huiteli toissa vuonna nopeimmillaan jopa yhdeksässä prosentissa, mutta sen jälkeen hintojen nousu on hidastunut merkittävästi. Joulukuussa kuluttajahinnat kohosivat 3,4 prosenttia vuoden takaisesta.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP