Viime maanantaina Seinäjoen kaupunginvaltuusto äänesti, että Kitinojan, Kihniän ja Isonkylän koulut ensi lukuvuoden jälkeen suljetaan.
Kaupunki oli tehnyt jo aikaisemmin päätöksen, että kaksiopettajaiset koulut eivät ole enää ”tätä päivää”. Kovasti oli myös tuotu esille yhdysluokkien toimivuus ja se, kun opetusmuoto ei ole nykyaikaa. Miksi kuitenkin muualla Euroopassa yhdysluokkaopetus on suosittua?
”Oppilaiden keskittäminen suuriin yksiköihin tekee helposti tilaa pahoinvoinnin kasvulle. Kyläkouluissa opetus on usein järjestetty turvallisuudentunnetta lisäävissä perhemäisissä yhdysluokissa. Keskitettäessä oppilaita suuriin yksiköihin tämä opetustapa on vaarassa joutua unholaan. Yhdysluokkaopetus pitäisi nostaa arvoiseensa asemaan ja pohtia sen laajentamista. Sillä voitaisiin jopa estää koulutuksellisten autiomaiden syntyminen maahamme. Miettiä pitäisi myös, voisiko opetustapaa levittää peruskoulun ylemmille luokille. Tilastojen mukaan 30 prosenttia maailman koululuokista on yhdysluokkia.” Opettajalehden entinen päätoimittaja Hannu Laaksalo kirjoitti numerossa 7/2014.
Mitkä on niitä todellisia säästöjä? Onko ihan tarkoituksella tehty tuo ”Vierulan lista” niin vaikeaksi, että siitä on mahdoton löytää todellisia säästöjä/kuluja?
Nyt peräänkuulutan Paula Risikon todella hyvää ja ajankohtaista kirjallista kysymystä vuodelta 2005. Risikko peräänkuulutti työryhmän perustamista. Tarjosin itseäni tähän ryhmään mukaan. Mutta ei ole kuulunut mitään... eihän tuosta ole kuin 10 vuotta aikaa!
Valtuutettu Kati Nummensalo (KD) toi esille valtuustoryhmän puheenvuorossa kokemuksen opettajana olemisesta pienessä koulussa ja yhdysluokassa. Ei ollut kuulema hyvä kokemus? Tiedän paljon opettajia, jotka pystyvät, osaavat sekä haluavat opettaa yhdysluokissa. Seinäjoen kaupunginvaltuustossa on aika monella opetusalan kokemusta. Harvalla tietoa/taitoa miten opetus toimii yhdysluokassa.
En ole koskaan käynyt ns. pientä koulua enkä yhdysluokkaopetusta kokenut, mutta olen monet kerrat käynyt tällaisissa kouluissa.
Ari-Pekka Harju, Seinäjoki