Eläkkeisiin kohdistuva toinen perättäinen palkkatuoja suurempi indeksitarkistus ei ole peruste eläkkeiden verotuksen kiristämiselle. Kolmasosan bruttoeläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa mediaanieläkkeen ollessa 1 614 e/kk. Suuri osa ikääntyneistä taiteilee niukan eläkkeen varassa kymmeniäkin vuosia vailla mahdollisuutta kohentaa omaa tulotasoa esimerkiksi työllistymisen kautta.
Työeläkeindeksi ei ole noussut huolenaiheeksi aiemmin, vaikka syytä olisi ollut. Pitemmällä aikavälillä palkat ovat nousseet merkittävästi eläkkeitä nopeammin.
Siinä missä työeläkeindeksi nousi vuosina 1995–2022 noin 57 %, ansiotasoindeksi nousi lähes 115 %. Reaalinen nousu palkoissa on ollut 38 % ja eläkkeissä vain 1 %. Lisäksi eläkkeiden verotus on palkkatuloa kireämpää niissä tuloluokissa, joissa suuri osa suomalaisten eläkkeistä on.
Yli 3 000 euron bruttoeläkkeitä oli vuonna 2022 vain 10 % kaikista eläkkeistä. Kun suurien palkkatulojen verotus tulee jatkossa kevenemään, suurten eläkkeiden ei verotusta ei helpoteta.
On myös muistettava, että indeksit nostavat eläkettä vasta takautuvasti – ja sitä paremmin mitä suurempi henkilön eläke on.
Tiedetään, että yhä useampi vanhuuseläkeläinen tekee töitä sen vuoksi, ettei eläke riitä omaan elämiseen.
Eläkeliiton selvityksen mukaan 20 % vanhuuseläkeläisistä tekee töitä sen vuoksi, että he tukevat omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan taloudellisesti.
Irene Vuorisalo
vanhusasiamies
Eläkeliitto ry