Ruokalähettipalvelu Wolt alkaa rekrytoida lähettejä työsuhteeseen. Yritys kertoo, että ensimmäiset rekrytoinnit alkavat lokakuussa. Tavoitteena on palkata tulevien kuukausien aikana noin sata lähettityöntekijää pääkaupunkiseudulle.
Kyse on ainakin toistaiseksi vain hyvin pienestä osasta Woltin lähettejä, sillä heitä on Suomessa kaikkiaan noin 10 000. Heistä viikkotasolla aktiivisia on reilut puolet.
Woltin Pohjois-Euroopan operatiivinen johtaja Joel Järvinen sanoi mediatilaisuudessa, että rekrytointien mahdollisesta laajentamisesta ei ole ainakaan vielä päätetty mitään.
– Se (sata) on se määrä, mikä halutaan nyt ensiksi rekrytoida ja oppia, miten tämäntyyppinen malli toimii. Mitkä asiat ovat mahdollisia ja mistä herää kysymyksiä ja toisaalta ehkä keskustelua.
Työsuhteessa oleville läheteille tullaan maksamaan tehtyjen kuljetusten perusteella. Työaikansa lähetit voivat päättää itse yrityksen asettamissa raameissa. Woltin mukaan lähettien keskimääräinen ansio tulee olemaan noin 14 euroa tunnissa siltä ajalta, kun he tekevät kuljetuksia. Tämä pitää sisällään myös korvauksen oman ajoneuvon käytöstä.
Wolt maksaa lain mukaiset työnantajan sivukulut, kuten työeläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen. Työsuhteisille läheteille maksetaan myös sairausajan palkka, vuosilomakorvaus, eläkemaksut sekä työttömyysturva- ja tapaturmavakuutukset.
Työsuhteisilla läheteillä on esihenkilö, ja he tekevät töitä johdon valvonnan alla. He eivät voi käyttää sijaista eivätkä tehdä samaan aikaan Wolt-toimitusten kanssa toimituksia toisen alustan kautta.
Woltin mukaan yrittäjämallissa lähetit laskuttavat keskimäärin 20–21 euroa tunnissa siltä ajalta, kun he tekevät kuljetuksia. He vastaavat itse velvoitteistaan ja kustannuksistaan, esimerkiksi yrittäjän eläkemaksusta eli YEL-maksusta.
KHO: Ruokalähetit ovat työntekijöitä
Korkein hallinto-oikeus antoi toukokuussa ennakkopäätöksen, jonka mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä. KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse Woltin alustalla toimivista läheteistä.
Wolt ilmoitti kesäkuussa, että KHO:n päätöksestä huolimatta sen lähetit pysyvät toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina. Yritys kertoi jo tuolloin, että sen tavoitteena on luoda jatkossa kaksijakoinen malli, jossa lähetit olisivat joko itsenäisiä yrittäjiä tai uusia alustatyösuhdemallin työsuhteisia.
Syyskuussa Wolt ilmoitti hakevansa KHO:n ennakkopäätökseen purkua.
Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski sanoo, että KHO:n päätös on vaikuttanut yrityksen ratkaisuun asiassa. Toisaalta Wolt katsoo, että päätös koski yrityksen vanhaa mallia, joka on sittemmin muuttunut.
– Olemme me yhteiskunnan huolenaiheet ja viestit lukeneet, Koski sanoi.
– Ehkä monella on mielessään, että sellaiset ihmiset, jotka tekevät tätä päätyönään ja joille se on ainut tulonlähde, voisi olla hyvä, jos he olisivat työsuhteessa ja silloin näiden turvaverkkojen ja muiden piirissä.
Koski huomauttaa, että moni kuitenkin pitää hyvänä sitä, että satunnaisesti tai pieniä tuntimääriä tekevät toimivat yrittäjinä.
– Tämä kahden mallin toiminta on sellainen, mitä aika moni päättäjä myöskin toivoo meiltä. Ja moni lähetti toivoo sitä, Koski sanoo.
Hänen mukaansa karkeasti 80 prosenttia läheteistä on eri kyselyissä todennut olevansa tyytyväisiä yrittäjämalliin. Samaan aikaan 15–20 prosenttia läheteistä on sanonut haluavansa olla mieluummin työsuhteessa.
Sairausajan palkka hankala määritellä
Työsuhteessa olevien lähettien tilanteeseen liittyy edelleen monia epäselviä tai selvitettäviä asioita. Oma erityispiirteensä on se, ettei heihin sovelleta työaikalakia, kuten KHO linjasi. Tästä syystä esimerkiksi sairausajan palkan laskeminen ei ole yksiselitteistä.
– Siinä on avoimia kysymyksiä vielä. Koska sairausajan palkka hyvin pitkälle pohjautuu sovittuihin työvuoroihin, joita tässä tilanteessa ei tule olemaan, Järvinen huomautti.
Wolt aikoo käyttää sairausajan palkassa kolmatta osapuolta, vakuutusyhtiötä, joka maksaa korvauksen läheteille. Käytännössä kyse tulee olemaan kiinteästä päiväkorvauksesta, jonka saamiseksi edellytetään lääkärintodistusta.
Yritys toivoo, että alustatyöhön liittyviä kysymyksiä selkiytetään lainsäädännössä, esimerkiksi kun EU:n alustatyödirektiiviä pannaan kansallisesti toimeen.
Kosken mukaan Wolt on myös valmis neuvottelemaan työehtosopimuksesta Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa. Osapuolet ovat neuvotelleet jo aiemmin lähettien ehdoista pitkään.
– Olemme melko varmoja siitä, että PAM haluaa tällaisen työehtosopimuksen heille neuvotella, ja me olemme siihen valmiita. Me olemme neuvotelleet tähänkin asti, ei se ovi todellakaan kiinni ole mennyt tässä väliaikana, vaan ovi pysyy auki ja neuvottelupöydässä toivottavasti tapaamme heidät, Koski sanoo.
PAMin Rönni-Sällinen: Vaikuttaa kasvojenpesulta
Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvostelee ruokalähettipalvelu Woltin päätöstä rekrytoida vain noin sata ruokalähettiä työsuhteeseen.
Rönni-Sällinen pitää sinänsä positiivisena sitä, että lähettejä ollaan siirtämässä työsuhteisiksi. Ongelma on siinä, että muutos koskee vain murto-osaa kaikkiaan yli 5 000:sta Woltin viikkotasolla aktiivisesta lähetistä.
– Lähtökohtaisesti kaikkien heidän lähettinsä pitäisi olla työsuhteisia. Tämä on meidän näkemyksemme ja tulkintamme tästä tilanteesta. Kyllä tämä enemmän vaikuttaa tällaiselta kasvojenpesupuuhalta, Rönni-Sällinen sanoi STT:lle.
Hän viittaa korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antamaan ennakkopäätökseen, jonka mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä. KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse Woltin alustalla toimivista läheteistä. Wolt on ilmoittanut hakevansa päätökseen purkua.
– Eivät he edelleenkään tunnu sitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä sinänsä kunnioittavan, Rönni-Sällinen sanoo.
"Ei työsuhde ole mikään valinta"
Rönni-Sällinen pitää ongelmallisena sitä, että samaa työtä tekevät lähetit ovat jatkossa keskenään täysin erilaisessa asemassa. Pienellä osalla olisi työsuhteen tuoma turva ja suomalaisen työelämän perusoikeudet. Hän ei pidä tällaista tilannetta laillisena.
– Ei työsuhde ole mikään valinta, vaan silloin, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, niin silloin on työsuhde.
Rönni-Sällinen huomauttaa, että monet ruokaläheteistä eivät tiedä, mitä työsuhde varsinaisesti tarkoittaa. Tähän vaikuttaa se, että lähetit ovat usein maahanmuuttajataustaisia.
– Ei heillä ole sellaista käsitystä suomalaisesta työelämästä tai siitä, mikä on yrittäjän asema verrattuna työntekijän asemaan. Ei siellä sellaista isompaa, laajempaa ymmärrystä tästä asiasta välttämättä ole.
Wolt sanoi olevansa valmis istumaan PAMin kanssa neuvottelupöytään keskustellakseen työehtosopimuksesta. Rönni-Sällisen mukaan PAM on tähän valmis.
Neuvotteluja ei ole ollut osapuolten välillä käynnissä sen jälkeen, kun ne katkesivat viime vuonna.
