Burman matka kohti demokratiaa on pahasti kesken, vaikka maa julistautui demokratiaksi vuoden 2011 vaalien jälkeen.
Armeijan ja sissisotilaiden väliset yhteenotot, uskontojen väliset konfliktit ja entisen sotilasjuntan pohjalta rakennettu uusi parlamentti ovat puhuttaneet viime vuosina eniten Burmassa.
Tällä hetkellä maassa odotetaan marraskuussa pidettäviä parlamenttivaaleja, jotka ovat ensimmäiset vaalit sotilasjuntan valtakauden jälkeen.
Vaikka armeijalla on yhä vahva rooli maan päätöksenteossa ja käytännössä Burmaa johtavat lähes samat henkilöt kuin sotilasjuntan aikanakin, pieniä ja yllättävän nopeita edistysaskelia kohti demokratiaa on otettu Burmassa siellä vuodet 2011–2014 asuneen Suomen pakolaisavun ulkomaantoiminnan suunnittelijan Massimo Lanciottin mukaan.
– Nykyisin Burmasta löytää paljon enemmän tietoa kuin muutama vuosi sitten. Nyt voi lukea artikkeleita, joissa esitetään jopa avointa kritiikkiä hallitusta kohtaan. Ennen vuotta 2008 yhtään tällaista artikkelia oli mahdotonta löytää. Ainoastaan propagandajuttuja, jotka kertoivat mitä hyvää on tehty. Jos vertaa siihen, miten asiat olivat muutama vuosi sitten, tämä on aikamoinen saavutus, Lanciotti sanoo.
Kansalaisdemokratian osalta tekniikan kehityksellä on ollut suuri merkitys. Lanciotti luettelee kolme esimerkkiä, jotka ovat parantaneet kansalaisdemokratian toteutumista Burmassa:
1. Sim-kortin hinta
Matkapuhelimen käyttö on aivan viime vuosina tullut mahdolliseksi burmalaisten keskuudessa. Kun Massimo Lanciotti vieraili ensimmäisen kerran Burmassa vuonna 2006, ulkomaalaiset eivät saaneet hankkia puhelimiinsa sim-korttia. Kortteja oli rajattu määrä vain hyvätuloisille kansalaisille ja ne maksoivat omaisuuden. Vielä vuonna 2012 puhelimen sim-kortista sai maksaa itsensä kipeäksi. Yksi kortti maksoi noin 200 USD, kun tavallisen burmalaisen keskipalkka oli noin 200–400 USD
Vuoden 2014 alussa teleoperaattorimarkkinat avattiin muillekin kuin kansalliselle teleoperaattoriyhtiölle. Samalla sim-kortin hinta laski voimakkaasti. Nyt sim-kortti maksaa 2–3 USD.
2. Internet- ja mobiiliyhteys
Tietoverkkoyhteyksiä laajennettiin samalla kun teleoperaattorimarkkinat avautuivat vuoden 2014 alussa. Helposti saatavilla olevista internet- ja mobiiliyhteyksistä on tullut tärkeitä demokratian leviämisen kannalta. Ennen yhteydet toimivat vain isoissa kaupungeissa, mutta nyt yhteydet toimivat jossain määrin jopa maaseudulla.
3. Sosiaalinen media
Vuoden 2011 jälkeen etenkin isoissa kaupungeissa on alkanut toimimaan aktiivisia kansalais- ja nuorisojärjestöjä, jotka pystyvät toimimaan sosiaalisen median kautta. Sosiaalisen median edesauttama kansalaisaktiivisuus on näyttänyt voimansa aivan viime viikkoinakin. Koko maata elokuussa koskettaneiden rankkasateiden ja tulvien aikana muun muassa nuoret kaveriporukat järjestivät keräyskampanjoita sosiaalisen median kautta tukemaan paikallisia yhteisöjä.
– Tämä on hyvin vaikuttavaa ottaen huomioon, että vain muutama vuosi sitten se ei olisi ollut mahdollista, Lanciotti toteaa.
JOHANNA JUUPALUOMA