Maija Kitinojan puhelin soi. Langan toisessa päässä Yhdysvalloissa asuva mies kertoo istuneensa vuosikymmeniä sitten Kitinojan Heikki -pikkuveljen kanssa samassa linja-autossa Karjalan Kannaksella.
Miesten bussimatka keskeytyi venäläisten tykistötulitukseen. Mies kertoi nähneensä Heikki-veljen hypänneen pois autosta ja juosseen metsään suurkeskityksen alkaessa. Se oli miehen viimeinen näköhavainto Heikistä.
Yllättävä puhelu oli ensimmäinen kerta, kun Kitinoja kuuli Heikki-veljestään kesän 1944 jälkeen, jolloin 19-vuotias pikkuveli lähti rintamalle.
Juuri ennen lähtöään, veli lupasi kirjoittaa kirjeen heti rintamalle päästyään, mutta sitä kirjettä ei koskaan tullut perille.
Vuonna 2012 Maija Kitinoja sai kirjeen, joka toi kauan odotettuja uutisia Heikki-veljestä. Kirjeessä kerrottiin Heikki-veljen tuntolevyn ja jäänteiden löytyneen rintamalta Kannakselta, jossa hän oli kaatunut venäläistykistön suurkeskityksessä kesäkuussa 1944.
Edellisenä päivänä pikkuveli oli vielä heiluttanut kättään isosiskolleen Isonkyrön junalaiturilla.
– Minulla meni niin kylmät väreet, etten tiennyt itkeäkö vai nauraa. Olin silloin yksin kotona, enkä tiennyt mihin olisin hypännyt, että olisin saanut kertoa siitä, Maija Kitinoja muistelee kirjeen saapumista.
Nyt pikkuveli makaa Isonkyrön kirkkomaassa. Maija Kitinoja asuu perheensä viimeisenä jäsenenä synnyinkodissaan Isossakyrössä.
Tänä päivänä, 6. joulukuuta, hän juhlii ikätoveriaan, 101-vuotiasta itsenäistä Suomea.
Videolla Maija Kitinoja kertoo elämästään itsenäisessä Suomessa, kuten sen, minne hän piilotti lottapuvun sodan jälkeen.
Juttu on julkaistu alunperin vuonna 2018.
Pasi Lapinkangas