Iloinen ja yllättynyt. Niillä sanoilla Vuoden vaasalainen -kilpailun voittaja, Miika Niemi kuvaa tuntemuksiaan voitosta.
Niemi tunnetaan erityisesti Vaasan Palloseuran kasvattina ja liigapelaajana. Pelaamisen lisäksi hän valmentaa VPS:n B-junioreja.
Ennen kaikkea Miika Niemi, 32, on kuitenkin paljasjalkainen vaasalainen. Hän on asunut, kasvanut ja rakentanut elämänsä ja uransa kotikaupungissaan yhtä Kajaani-vuotta lukuun ottamatta.
Lapsuuden maisema on Suvilahdessa
Ensimmäiset 8 vuotta elämästään Niemi asui ydinkeskustassa Kirkkopuistikolla.
– Asun nykyään samassa talossa, jossa lapsuudenkotinikin on.
Suurimman osan lapsuudestaan hän vietti Suvilahdessa, jonne perhe muutti keskustasta.
– Suvilahdessa oli turvallista asua, ei tarvinnut miettiä liikennettä ja sai liikkua vapaasti. Siellä asui paljon lapsiperheitä monesta eri ikäluokasta, ja meidänkin ulkoleikeissä oli mukana aina eri ikäisiä lapsia.
Peruskoulun Niemi kävi Suvilahden koulussa ja Merenkurkun yläasteella, joista matka jatkui lyskaan, eli Vaasan lyseon lukioon.
Lukion aikana Niemi nousi miesten edustusjoukkueeseen, ja jalkapallo alkoi ottaa yhä suurempaa roolia elämässä.
– En ihan hirveästi kerinnyt olla lukiossa, mutta sain opinnot silti suoritettua. Silloin lyseosta tuli osa Vaasan seudun urheiluakatemiaa, joten sain joitain kursseja suoritettua jalkapallosta ja pystyin treenaamaan. Opiskelin muutaman vuoden Vaasan ammattikorkeakoulussakin, ja se pitäisi saada vielä jossain vaiheessa maaliin.
Jalkapalloperhe
Jalkapallo ja VPS on kuulunut Niemen elämään pienestä pitäen. Hänen edesmennyt isänsä Jukka Niemi oli tunnettu VPS-toimija ja seuran entinen puheenjohtaja.
– Olin muutaman kuukauden ikäinen, kun olin isän mukana ensimmäistä kertaa peliä katsomassa. Siitä lähtien on tullut kaikki pelit katsottua.
Myös Niemen äiti, Minna Herttua-Niemi, oli nuoren jalkapalloilijan tukijoukoissa muun muassa joukkueenjohtajana. Siskot eivät lähteneet pallouralle, mutta he seuraavat matseja aktiivisesti.
Niemen mukaan vanhemmat eivät ikinä leiponeet hänestä väkisin ammattiurheilijaa, eikä se ollut hänen itsensäkään päätavoite. Pikemminkin intohimo jalkapalloa kohtaan oli niin suurta, että siitä kehkeytyi ammatti.
– VPS on ollut sekä isälle että äidille tosi tärkeä, ja iso osa koko meidän perheen elämää. Siitä ei ole tullut paineita, mutta koen jotain velvollisuuden tunnetta seuraa ja sen perinteitä kohtaan.
Tällä hetkellä Niemi on edustusjoukkueen vanhin pelaaja ja yksi harvoista jäljellä olevista alkuperäisistä Vepsu-kasvateista. Usein hän onkin ohjaamassa ja neuvomassa uusia ja muualta tulleita pelaajia "seuran ja Vaasan tavoille".
– Koen sen roolin ihan mukavaksi. Tiedän myös, että pelaajat luottavat minuun, kun he tulevat kysymään minulta apua tai neuvoa.
Niemen mukaan viime vuosina seurasta on lähtenyt useita paikallisia pelaajia, jotka olivat edustusjoukkueen kivijalka.
– Opin paljon heiltä ja olen nyt itse yrittänyt vielä heidän oppejaan eteenpäin. Esimerkiksi Ville Koskimaa ja Sebastian Strandvall ovat olleet minulle isoja esikuvia.
Ei merta edemmäs kalaan
Mutta minkälaista elämä on jalkapallon ulkopuolella, vai onko sitä?
– Jalkapallo vie tietysti ison osan elämästä, mutta käyn nykyään pelaamassa vapaa-ajalla golfia. Se toimii hyvänä vastapainona.
– Suurin osa kavereistani ja kaikki lähimmät ystäväni ovat myös jalkapalloa tai jääkiekkoa pelanneita. Heidän kanssaan tulee vietettyä aikaa, jos ei olla itse pelaamassa, niin sitten urheilua katsoen.
Entäs Vaasa, minkälainen kaupunki Vaasa on?
Niemen mukaan Vaasassa on hyvä asua ja kaupunki tuntuu sopivan kokoiselta. Meri on yksi Vaasan valttikorteista. Monet kulttuuri- ja urheilutapahtumat kokoavat vaasalaiset yhteen, vaikka kuppikuntiakin on.
– Täällä suomen ja ruotsin kieliasiat ovat paljon esillä, ja vaikka kielikiistat luovat vastakkainasettelua, on se silti myös meitä yhdistävä tekijä.
Niemi ei sano, etteikö voisi asua joskus jossain muualla. Tähän mennessä Vaasasta on kuitenkin löytynyt kaikki eväät elämään ja uraan.
Vuoden vaasalainen -kilpailu
Vuoden vaasalainen -kilpailu lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 2023, kun kaupunkilehti Vaasa vietti 40-vuotisjuhlavuottaan. Tuolloin voittajaksi äänestettiin vaasalainen drifting-kuljettaja Ville Kaukonen. Vuonna 2026 kilpailu järjestettiin toista kertaa.
Syyskuussa Vaasa-lehden lukijat saivat ehdottaa tittelin saajaa. Ehdotuksia tuli 90. Heidän joukostaan toimituksen raati valitsi finaaliin rumpali Kai Hahdon, Vaasan hovioikeuden notaari Tiina Holmin, hyväntekijä Niko Lammisen, VPS-jalkapalloilija Miika Niemen, Vaasan lyseon lukion rehtorin Jaakko Pertun ja ravintoloitsija Susanna Tuohiniemen.
Lokakuussa lukijat saavat äänestää suosikkiaan finalisteista. 601 lukijaa jätti äänensä, joista Miika Niemi sai 215 ääntä, reippaasti eniten. Vain yhteystietonsa jättäneet ja yhden kerran äänestäneet äänet laskettiin mukaan.
Ehdotuksensa jättäneiden ja suosikkiaan äänestäneiden lukijoiden joukosta arvottiin viisi Vaasa-lehden yllätyskassia. Onnetar suosi Tanja Varsapäätä, Johanna Viljasta, Elina Lustigia, Jukka Mäkelää ja Susanna Kuparista. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti voitosta.
