Ilkan pitkäaikainen päätoimittaja Kari Hokkanen kertoo muistelmissaan työuransa nivelkohdista. Yksi niistä oli ollut Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle -kirjan saama vastaanotto maakunnassamme, kun hän antoi ymmärtää eteläpohjalaiset harhautetun 1918 sotatielle. Hokkanen on yhä sitä mieltä, ettei eteläpohjalaisia höynäytetty sodan olemuksesta.
Historiallisessa Aikakausikirjassa 2/2020 oli kaksi mielenkiintoista artikkelia 1918 sodastamme. Syvällisesti Suomen itsenäistymisprosessia tutkinut Aleksi Mainio on otsikoinut artikkelinsa Sisällissodan suuri tuntematon, jolla hän tarkoittaa venäläistä eversti Mihail Svetšnikovia ja josta useimmat suomalaiset eivät ole koskaan kuulleetkaan.
Venäjän tiedeakatemian tutkija Andrei Ganin puolestaan piirtää kuvan Svetšnikovin aatteellisesta ajelehtimisesta Venäjän vallankumouksen 1917 mainingeissa. Hän oli tammikuussa 1918 Suomeen sijoitetun 106. jalkaväkidivisioonan esikuntapäällikkö. Divisioonan tehtävä oli varmistaa, etteivät saksalaiset pääsisi hyökkäämään Suomen kautta Pietariin.
Svetšnikov oli radikalisoitunut vallankumouksen aikoihin eikä enää totellut Viipuriin sijoitetun 42. armeijakunnan käskyjä. Ganin arvelee hänen ennen olleen vakaumuksellinen monarkistiupseeri mutta siirtyneen Venäjän vallankumouksen 1917 jälkeen bolševikkien puolelle ehkä myös oman turvallisuutensa vuoksi, kun kurittomat venäläissotilaat olivat Suomessakin surmanneet omia korkeita upseereitaan.
Svetšnikovilla oli keskeinen asema Suomessa 1918 sodan alussa, kun hän oli samanaikaisesti venäläisen jalkaväkidivisioonan sekä Suomen punakaartin komentaja ja halusi tukea aseellisesti kaarteja sekä niiden taustavoimia.
Svetšnikov joutui ottamaan kantaa siihen, että Mannerheim oli aloittanut Pohjanmaalla venäläisten aseistariisumisen. Svetšnikovin ja Mannerheimin yhteenotto olisi ollut todennäköistä mutta Svetšnikovin divisioona oli huvennut 12 pataljoonasta kahteen pataljoonaan eli menettänyt taistelukykynsä ja Svetšnikov piti komentamiaan punakaartilaisia sodankäynnin amatööreinä, joiden tuella olisi ollut mahdotonta valloittaa ja puhdistaa ”valkoinen kyynpesä”, Vaasa.
Ohto Mannisen mielestä koko punakapina olisi ilman Svetšnikovia saattanut lässähtää alkuunsa, kun punakaartien koulutus ja aseistus olivat vielä vaatimattomia ja että Svetšnikov vaikutti ratkaisevasti Tampereen joutumisen 1918 sotamme keskeiseksi taistelutantereeksi.
Kun nykyinen historiankirjoituksemme käyttää 1918 sodastamme pääasiassa kansalaissota-nimitystä, niin Svetšnikovin toiminta osoittaa sen rinnalla käydyn myös vapaussotaa.
Ranskan vallankumouksen aikoihin sanottiin sen syövän lapsensa.
Neuvostoliitossa Svetšnikovia syytettiin sekaantumisesta fasistiseen salaliittoon ja teloitettiin elokuussa 1938.
Veikko Leväniemi
Vimpeli