EU-komissio ja sen puheenjohtaja Ursula von der Leyen ovat odotetusti saaneet Euroopan parlamentin luottamuksen Strasbourgissa.
360 parlamentin jäsentä äänesti torstaina von der Leyenille annettua epäluottamuslausetta vastaan ja 175 tuki sitä. 18 äänesti tyhjää.
Taustalla oli oikeistolaisen romanialaismeppi Gheorghe Piperean ajama epäluottamuslause, joka koski muun muassa von der Leyenin koronarokotteisiin liittyvien tekstiviestien salaamista.
Euroopan unionin tuomioistuin katsoi toukokuussa komission rikkoneen läpinäkyvyyssäädöksiä, kun se ei luovuttanut medialle tekstiviestejä, joita von der Leyen oli vaihtanut koronarokotteita tuottaneen Pfizer-lääkeyhtiön johtajan kanssa.
Lisäksi epäluottamuslauseessa väitettiin, että komissio olisi "vaikuttanut Romanian ja Saksan vaaleihin" ja kritisoitiin EU:n luoman 150 miljardin puolustuslainavälineen poliittista käsittelyprosessia. Vaalivaikuttamisesta ei ole todisteita.
Piperea kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään. Aloitetta tukivat erityisesti puolalaiset ja romanialaiset mepit, joiden joukossa on muun muassa laitaoikeistolaisen romanialaispuolueen AUR:n ja Puolan entisen valtapuolueen Lain ja oikeuden edustajia.
Tynkkynen äänesti epäluottamuksen puolesta
Suomalaisista mepeistä ainoana epäluottamuksen puolesta äänesti perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen. Hän kertoi etukäteen syiksi laajemman tyytymättömyyden komissioon muun muassa muuttoliikkeen rajoittamisen ja sääntelyn purun epäonnistumisessa.
Vastaan äänesti valtaosa muista mepeistä: kokoomuksen Mika Aaltola, Pekka Toveri ja Aura Salla, keskustan Elsi Katainen ja Katri Kulmuni, demareiden Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma ja vihreiden Ville Niinistö.
Tyhjiä ääniä suomalaiset mepit eivät antaneet. Sen sijaan vasemmisto oli poissa äänestyksestä.
Vasemmiston meppi Jussi Saramo kertoi STT:lle keskiviikkona, että vasemmisto ei alun perinkään tukenut von der Leyenin ja liian oikeistolaisena pitämänsä komission valintaa.
Saramon mukaan laitaoikeiston aloitteessa on kuitenkin mukana sellaisia elementtejä, ettei ryhmä voi sitä tukea. Näihin kuuluvat muun muassa salaliitot vaalivaikuttamisesta.
Poissa äänestyksestä olivat myös vihreiden Maria Ohisalo, jonka viimeisillään oleva raskaus esti Strasbourgiin matkustamisen, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja RKP:n Anna-Maja Henriksson.
Ongelmat jatkuvat
Viimeksi komission epäluottamuksesta on äänestetty yli kymmenen vuotta sitten vuonna 2014. Epäluottamuslauseen hyväksyminen olisi edellyttänyt kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja enemmistöä parlamentin kaikista jäsenistä.
Äänestyksestä selviäminen ei kuitenkaan tarkoita von der Leyenin ongelmien loppumista. Vaikka von der Leyeniin kohdistuva äänestys oli pääasiassa laitaoikeiston kannattama, on von der Leyeniin kohdistunut kasvavaa kritiikkiä sosialistien ja demokraattien, liberaalien Renew-ryhmän ja vihreiden piiristä, jotka ovat aiemmin tukeneet komissiota.
Ryhmät syyttävät komission ja parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n myötäilleen liikaa laitaoikeiston kantoja esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä kysymyksissä. Osa kritiikistä kohdistuu EPP:n puheenjohtaja Manfred Weberiin.
Demareiden Heinäluoman mukaan hänen ryhmänsä ei halunnut kuitenkaan tukea äärioikeistolaista aloitetta komission kaatamiseksi samalla hetkellä, kun maailmalla kuohuu.
– Tyytymättömyys EPP-vetoista komissiota kohtaan on kuitenkin lisääntynyt. Unionin politiikkaa tuntuu ohjaavan nyt kunnianhimon ja kehittämisen sijaan sääntelynpurku ja laitaoikeistovoimille kumartelu, Heinäluoma sanoi sosiaalisessa mediassa.
Hänen mukaansa parlamentin sosialistit ja demokraatit ovat kuitenkin lähettäneet komissiolle painavan viestin siitä, että suunnan täytyy muuttua.
Myös demariryhmän saksalainen meppi Katarina Barley varoitti torstaina, että äänestys oli "von der Leyenin viimeinen mahdollisuus".
"Putinin käsinukkeja"
Epäluottamuslausetta alun perin ajanut Piperea totesi, ettei usko aloitteensa menestymiseen. Hän kuitenkin uskoi toimintansa avanneen "Pandoran lippaan" osoittamalla, että komission puheenjohtajaa on mahdollista vaihtaa.
EPP:n puheenjohtaja Weber sanoi tiistaina lehdistötilaisuudessa, että äänestys pelaa Venäjän pussiin ja on "Putinin käsinukkejen" orkestroima spektaakkeli.
– Tarvitsemme näinä aikoina toimivan EU-komission eikä meillä ole varaa poliittisiin peleihin.
Hän myös torppasi tiistaina syytökset laitaoikeiston myötäilystä.
– Kuluneen vuoden aikana 86 prosenttia äänestyksistä meni läpi keskustaa edustavan, Eurooppa-myönteisen koalition kautta. Se toimii, ja saamme tuloksia aikaan.
Von der Leyen itse puolustautui maanantaina parlamentissa saamaansa kritiikkiä vastaan.
– Tämä on suoraan ääriliikkeiden vanhimmasta käsikirjasta. Yhteiskunnan polarisoimista ja luottamuksen murentamista demokratiaan valheellisilla väitteillä vaalivilpistä. Yritys kirjoittaa uudelleen historiaa siitä, miten Eurooppa yhdessä selätti maailmanlaajuisen pandemian.
Koronarokoteviestejään hän kommentoi sanomalla, ettei ole mikään salaisuus, että hän oli yhteydessä rokotteita tuottavien yhtiöiden edustajiin. Von der Leyen myös painotti, että rokotesopimuksista neuvoteltiin komission ja jäsenvaltioiden kanssa yhdessä.
– Salaisuuksia ei ollut, piilotettuja ehtoja ei ollut, eikä jäsenvaltioilla ollut mitään velvoitetta ostaa rokotteita.