EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa Kanadasta EU:n ensimmäisen liitännäisjäsenen.
Von der Leyen esitti ajatuksen vuotuisessa EU:n tilaa käsitelleessä linjapuheessaan EU-parlamentissa Ranskan Strasbourgissa, missä puhetta oli poikkeuksellisesti kuuntelemassa Kanadan pääministeri Mark Carney.
Von der Leyenin mukaan EU haluaa nostaa suhteensa Kanadan kanssa korkeimmalle mahdolliselle tasolle.
– Haluan tehdä kanssasi työtä sen oven avaamiseksi, että Kanadasta voisi tulla Euroopan unionin ensimmäinen liitännäisjäsen, von der Leyen sanoi Carneylle ja sai europarlamentaarikoilta vuolaat suosionosoitukset.
Von der Leyen ei puheessaan tarkemmin avannut, mitä liitännäisjäsenyys tarkalleen ottaen tarkoittaisi. Hän ei myöskään tarkastellut sitä, miten liitännäisjäsenyys vertautuisi esimerkiksi EU:n kanssa läheisessä yhteistyössä olevien ETA-maiden Norjan ja Islannin asemaan.
Kauppasopimusta kehitetään
Von der Leyen sanoi puheessaan, että EU:n ja Kanadan välistä CETA-kauppasopimusta kehitetään edelleen "tulevaisuuden allianssiksi" ja luodaan yhteinen "vaurauden ja taloudellisen turvallisuuden alue".
Samalla yhteistyötä kehitetään lukuisilla erityisaloilla, mukaan lukien arktisen alueen asiat.
– Tämä ei ole kumppanuutta ketään muuta vastaan, vaan meidän yhteiseksi vahvistamiseksemme, von der Leyen sanoi.
Hän korosti EU:n ja Kanadan läheisiä suhteita ja yksimielisyyttä monissa kansainvälisen politiikan kysymyksissä, mukaan lukien Ukrainan tukemisessa.
– Me näemme maailman samanlaisin silmin, oli kyseessä sitten tekoäly, ilmastonmuutos, arktinen alue tai geopolitiikka, von der Leyen sanoi.
Kanada on viime aikoina lähentynyt EU:ta, koska maan suhteet Yhdysvaltoihin ovat presidentti Donald Trumpin valtakaudella voimakkaasti viilentyneet ja jopa kärjistyneet kauppasodaksi.
Carneyn on määrä puhua EU-parlamentissa torstaina. Ensi kuussa on puolestaan tarkoitus järjestää EU:n ja Kanadan välinen huippukokous Montrealissa.
Turvallisuusneuvosto Euroopalle?
Von der Leyen käsitteli pitkälti yli tunnin kestäneessä puheessaan laajasti asioita energia- ja ilmastokysymyksistä Ukrainan ja Gazan tilanteeseen.
Von der Leyen esitti puheessaan useita aloitteita, joista yksi käsitteli Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista. Turvallisuusneuvostossa EU-maat ja niiden läheiset kumppanit voisivat keskustella maanosan turvallisuudesta.
Von der Leyenin mukaan EU:ssa jo pitkään on keskusteltu valtionjohtajatason foorumista, jossa voitaisiin käsitellä turvallisuuskysymyksiä esimerkiksi Kanadan, Ukrainan, Britannian ja Norjan kaltaisten kumppanimaiden kanssa.
– Tälle on entistäkin suurempi tarve nyt, kun huomioidaan tämänhetkisten riskien suuruus, von der Leyen sanoi.
Von der Leyen ei puheessaan kuitenkaan yksityiskohtaisemmin avannut turvallisuusneuvoston toimintaperiaatteita.
Konsultaatiomekanismi jäsenmaille
Von der Leyen sanoi puheessaan myös, että haluaa luoda EU:lle konsultaatiomekanismin, jolla jäsenvaltio voisi kutsua unionin koolle kiireellisiin neuvotteluihin kriisitilanteessa.
Mekanismi muistuttaisi Naton peruskirjan neljättä artiklaa, jonka myötä liittokunnan jäsenet voivat pyytää neuvotteluja muiden jäsenmaiden kanssa, jos ne kokevat olevansa uhattuina.
– Eurooppa tarvitsee oman toimintamallin hybriditoimia vastaan. Tarvitsemme kiireellisesti yhteisymmärryksen siitä, miten tiettyihin tapauksiin reagoidaan – sellaisiin, jotka eivät yllä aseellisen hyökkäyksen tasolle, mutta uhkaavat selvästi kansallista turvallisuuttamme, von der Leyen sanoi.
