Kolumni

Voit­ta­jan puo­lel­la

Politiikassa käy usein niin, että halutaan olla voittajan puolella. Kokoomuksen puheenjohtajakilvassa tuo psykologinen aspekti on näkyvillä.

Petteri Orpon uskotaan tuovan Kokoomukselle uutta nostetta. Alexander Stubb on vain saatava sivuun. Olen toista mieltä. Stubb on Suomen kansainvälisin poliitikko. Hän on ennakkoluuloton avoin asiaosaaja, jonka tulisi jatkaa. Talous on kohentumassa. Kilpailukykysopimus on saatu aikaan; ilmassa on toivon näkymiä.

Kun ensimmäisen kerran vuonna 1973 osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Tampereella, puheenjohtajavaali oli selvä. Harri Holkeri sai Tampereella jatkoluvan. Puheenjohtaja raivasi Kokoomuksen tietä hallituksen, mutta ovi ei avautunut. Kun presidenttiehdokas Urho Kekkonen tuli Dipoliin Kokoomuksen puoluekokoukseen puhumaan vuonna 1977, oli jännitystä ilmassa. Ilmoittaisiko Kekkonen, että Kokoomus voisi tulla hallitukseen, jos vaalitulos antaisi siihen oikeuden? Kekkonen tyytyi kehumaan Kokoomusta työstään Suomen hyväksi. ”Myös oppositiossa voi palvella isänmaata!”

Olin myös valitsemassa Ilkka Suomista puheenjohtajaksi vuonna 1979. Salainen pöytäkirja vuoden 1987 eduskuntavaalien varalta tuli presidentti Mauno Koiviston tietoon. Kokoomus nousi hallitukseen, mutta pääministeriksi Koivisto nimesi Holkerin. Tämä viilensi Holkerin ja Suomisen välejä, vaikka samassa hallituksessa demarien kanssa olivatkin.

Pertti Salolaisen ja Sauli Niinistön valinnat olivat selviä tapauksia. Salolainen ei onnistunut puheenjohtajana, vaan joutui pian luopumaan tehtävästä. Niinistön valinnassa oli enteitä suuremmista tehtävistä.

Kokoomuksen puoluekokous järjestettiin Seinäjoella vuonna 2004. Kokouksen alla kirjoitin Pohjalaisen kolumnissa: ”Urheilumies nousee puheenjohtajaksi”. Ensimmäisellä kierroksella olin hyvän ystäväni Ike Kanervan takana, toisella kierrokselle olympiavoittaja Marjo Matikaisen kannattajajoukoissa. Voiton vei hieman yllättäen Jouni Katainen, josta tuli hyvä puheenjohtaja.

Lappeenrannassa 10.6.2016 Orpon kannattajat yrittävät kammeta puheenjohtajan paikalta Alexander Stubbia. Hankkeessa on ”palaneen käryä.” Orpo on mukana vilpittömässä mielessä, mutta edellisen puoluekokouksen tapahtumat hiertävät Stubbin silloisia kilpailijoita ja näiden kannattajia. Jan Vapaavuoren hieman kaunainen kirja ”Puoliholtiton Suomi” ja helsinkiläisten revanssihenki sävyttävät Orpon kampanjaa. Voittoonko saakka?

En ole mukana Kokoomuksen puoluekokouksessa Lappeenrannassa. Olen saanut kutsun Keskustan puoluekokoukseen!

Politiikka on vaihtunut kulttuuriin. Johdatan puoluekokouksen Tapahtumatorille nuoria tangolaulajia! Seinäjoki on myös tangon ja kulttuurin kaupunki!

Ilmari Ylä-Autio (Kok)