Sotarikosoikeudenkäynti venäläistä Voislav Tordenia vastaan päättyi perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa puolustuksen loppulausuntoon.
Istunnon lopuksi puolustus vaati Tordenia vapautettavaksi, mutta käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen. Näin ollen Torden pysyy vangittuna tuomionantoon asti. Käräjäoikeus antaa ratkaisun sotarikossyytteistä 7. maaliskuuta.
Syyttäjä vaatii Tordenille, 38, elinkautista vankeusrangaistusta viidestä sotarikoksesta. Torden on kiistänyt kaikki syytteet.
Tordenin asianajaja Heikki Lampela sanoi perjantaina loppulausunnossaan, että ensisijaisesti käräjäoikeuden pitäisi hylätä hänen päämiehensä syytteet.
– Jos näin ei kävisi, joka tapauksessa ei puhuta elinkautisesta, vaan vuosituomiosta, ja määrä jää käräjäoikeuden harkinnan varaan, Lampela sanoi.
Syytetään olleen johtavassa asemassa
Syyttäjän mukaan Torden toimi apulaispäällikkönä venäläisessä puolisotilaallisessa Rusitsh-taistelijaryhmässä, joka väijytti ukrainalaiskolonnan Luhanskin alueella Itä-Ukrainassa 5. syyskuuta 2014.
Syyttäjän mukaan kolonnassa oli kaikkiaan 26 sotilasta, joista Rusitsh-joukko surmasi 22. Osa sotilaista kuoli syyttäjän mukaan väijytyksessä ja osan Torden ja muut Rusitsh-taistelijat teloittivat sen jälkeen.
Syyttäjän mukaan Rusitsh-ryhmä huijasi kolonnan pysähtymään tarkastuspisteellä pitämällä Ukrainan lippua esillä, minkä jälkeen ryhmä avasi tulen kohti ukrainalaissotilaita ja ampui termobaarisen raketin.
Syyttäjän mukaan Torden myös salli Rusitsh-taistelijoiden viiltää ryhmän symbolin haavoittuneen ukrainalaissotilaan poskeen sekä poseerasi halventavasti surmatun ukrainalaissotilaan ruumiin kanssa netissä julkaistussa kuvassa. Torden myös otti kuvia toisesta ruumiin edessä poseeranneesta Rusitsh-päälliköstä, syyttäjä sanoo.
"Rusitshin kalusto käsiaseita ja henkilöauto"
Torden jäi kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla heinäkuussa 2023. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.
Puolustuksen mukaan Torden matkusti Itä-Ukrainan Luhanskiin vuonna 2014, koska oli kuullut, että alueella sorretaan siellä asuvaa venäjänkielistä väestöä. Siellä hän liittyi Rusitsh-ryhmään kesäkuussa 2014 eli joitain kuukausia ennen syytteissä käsiteltäviä tapahtumia.
Puolustus on kiistänyt, että Torden olisi ollut johtavassa asemassa Rusitshissa. Puolustuksen mukaan Tordenilla ei ollut mitään sotilaallista koulutusta ja hänen pääasialliset tehtävänsä olivat propaganda- ja värväysvideoiden tekeminen ja humanitaarisen avun hankkiminen.
Puolustuksen mukaan ukrainalaissotilaiden väijytys ei myöskään ollut Rusitshin järjestämä, vaan sen järjesti ja toteutti Zorja-niminen pataljoona.
Puolustuksen mukaan tarkastuspisteellä oli tapahtuma-aikaan kaikkiaan kymmeniä taistelijoita, jotka kuuluivat eri separatistiryhmiin, jotka taasen olivat Zorjan komennossa. Rusitsh oli vain pieni ryhmä, jonka vaatimaton kalusto koostui käsiaseista ja yhdestä tavallisesta henkilöautosta, asianajaja Lampela sanoi.
– Rusitsh-ryhmä koostui tuolloin neljästä taistelijasta. Oli kolmen hengen taisteluryhmä sekä Tordenin ja tv-toimittajan muodostama kahden hengen kuvausryhmä. Tordenin tehtävänä oli suojella toimittajaa, ja he liikkuivat erillään taisteluryhmästä, Lampela kertoi.
Tordenia itseään kuultiin oikeudessa viime viikolla. Hän sanoi sattuneensa tarkastuspisteelle tv-toimittajan kanssa ja tavanneensa sen liepeillä kolme muuta Rusitshin jäsentä, kun väijytys tapahtui. Hän kertoi antaneensa kahdelle haavoittuneelle Zorjan taistelijalle ensiapua ja kiisti itse ampuneensa ensimmäistäkään laukausta.
Puolustus kyseenalaistaa selvinneiden kertoman
Aiemmin oikeudenkäynnissä kuultiin neljää väijytyksestä hengissä selvinnyttä ukrainalaissotilasta ja yhtä todistajaa. He kertoivat muun muassa haavoittuneiden tappamisesta ja tunnistivat Tordenin yhdeksi tekijöistä.
Puolustus katsoo, että asianomistajien kertomukset ovat epäluotettavia. Lampelan mukaan osa niistä on muuttunut rikosprosessin aikana ja ne ovat myös osin ristiriitaisia keskenään sekä muiden todisteiden kanssa.
Lampela kyseenalaisti sen, miten yksityiskohtaisia havaintoja ukrainalaissotilaat pystyivät tekemään haavoittuneina ja tilanteessa, jossa puolustuksen mukaan muun muassa kasvillisuus sekä palavista ajoneuvoista leviävä savu haittasivat näkyvyyttä.
– Vaikka ei olisi näköesteitä eikä havainnointikyky olisi heikentynyt, pitäisi tehdä henkilötunnistus yli sadan metrin päästä, kun kaikilla on samanlaiset maastoasut. Kun kuuluu pamahdus, räjähtikö palopesäkkeessä patruuna vai näitkö 130 metrin päästä sormen (liipaisimen) liikkeen, Lampela kysyi.
Lampela: Väitetyt viiltojäljet kariketta
Lampelan mukaan väijytyksen aikaan kukaan ei tiennyt Tordenista eikä kenelläkään ollut syytä kiinnittää tähän huomiota. Puolustuksen näkemys on, että asianomistajat liittivät Tordenin väijytykseen vasta myöhemmin nähtyään Rusitshin kuvaamia propagandavideoita tapahtuneesta.
Puolustuksen mukaan myöskään mitään ukrainalaissotilaan kasvojen silpomista ei tapahtunut, vaan väijytyksen jälkeen kuvatulla videolla sotilaalla on kasvoillaan maasta tarttunutta kariketta.
– (Viiltämisestä) olisi aiheutunut runsasta ja jatkuvaa verenvuotoa, joka olisi selkeästi nähtävillä videolla. -- Rusitshin symbolia ei vielä tuolloin ollut keksitty eikä se ollut käytössä. Yksikään ukrainalaissotilaista ei ole missään kuulustelussa kertonut sanallakaan, että (sotilaan) kasvoja olisi viilletty.
Kyseinen sotilas kuoli myöhemmin vammoihinsa sairaalassa.
Poseeraussyytteessä esitetyt kuolleen ukrainalaissotilaan kanssa väitetysti otetut kuvat ovat puolustuksen mukaan tekaistuja.
– Esitutkinnassa olevat kuvat, jotka on saatu julkisista lähteistä internetistä, ovat selvästi käsiteltyjä eli photoshopattuja. Alkuperäisiä valokuvia ei ole, ja siten ei voida todentaa, onko poseeraamista todellisuudessa tapahtunut, Lampela sanoi.