Ilmatieteen laitoksen tänään tekemän ennusteen mukaan maan länsiosaan saapuu keskiviikkona harvinaisen voimakas myrsky. Myrskymatalapaine riehuu erityisesti Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa.
Myrskymatalapaine saapuu luoteesta ja ulottuu pitkälle torstaihin asti.
Pohjoisilla merialueilla lännen ja pohjoisen välinen keskituuli voi kiihtyä Ilmatieteen laitoksen mukaan 25 metriin sekunnissa ja merkitsevä aallonkorkeus on noin neljä metriä. Myös sisävesillä esiintyy kovaa tuulta.
Länsi-Suomen merivartiosto ei varustaudu myrskyyn erityisellä tavalla, sillä merivartiosto on meripelastusoperaattori luutn. Hannes Suvilaakson mukaan aina tarvittavassa valmiudessa.
– Meillä on normaali valmius, joka on jo sinällään korkea. Toimimme kelissä kuin kelissä, joten emme varsinaisesti sillä tavalla seuraa säätiedotusta, vaan toimimme kulloisenkin kelin mukaan, hän kertoo.
Ilmatieteen laitoksen mukaan maa-alueilla tuuli voi puhaltaa puuskissa yli 15 metriä sekunnissa, mutta monin paikoin myös 20–25 metriä sekunnissa.
– Ajallisesti voimakkaimmat tuulet esiintyvät Suomen alueella keskiviikkoiltapäivän ja torstai-iltapäivän välisenä aikana, meteorologi Paavo Korpela kertoo Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
– Alueellisesti voimakkaimmat tuulet sijoittuvat tämänhetkisen ennusteen mukaan maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan sekä Lounais-Lappiin. Etenkin Perämeren rannikolta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella puuskat saattavat yltää paikallisesti jopa 25 metriin sekunnissa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan keskiviikon myrskymatalapaine tuo mukanaan myös runsaita sateita erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle, jossa vuorokauden sademäärä voi olla paikoin jopa 50 millimetriä. Keski-Lapissa osa sateesta voi tulla lumena.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Kari Pajuluoma on jo ohjeistanut pelastuslaitoksen väkeä tulevasta myrskystä.
– Meillä on tehostettu valmius. Olen jo tänään tiedottanut myrskystä omalle väelle ja tehnyt valmiussuunnitelman johtotoimista. Jos tehtäviä tulee paljon, pistämme tarvittaessa pelastuslaitoksen oman johtokeskuksen pystyyn. Vähintään kerran vuodessa johtokeskus joudutaan perustamaan myrskyjen takia, Pajuluoma kertoo.
– Hoidamme tehtäviä sitten kiireellisyysjärjestyksessä. Jos puu kaatuu jossakin, se ei ole kiireellinen, sillä vahinko on jo tapahtunut. Tulipalot ja hengenhätä ovat silloin ne prioriteetit. Niihin lähdetään normaalilla kiireellä, hän lisää.
Riskienhallintaan erikoistunut Pajuluoma kehottaa ihmisiä sitomaan omaisuutensa myrskyn ajaksi.
– Irtotavara, jota tuuli helposti lennättelee, kannattaa laittaa suojaan. Ja tietysti veneet on hyvä kiinnittää kunnolla ja jopa laiturit kannattaa sitoa, jos ne voivat myrskyn mukana lähteä. Tärkein juttu on kuitenkin se sähkökatkoon varautuminen. Se aiheuttaa normaaliin elämään eniten ongelmia. Ja jos sähköt menevät monesta paikasta, voivat korjaustoimet kestää kauan. nythän ei välttämättä tule säkkipimeä, mutta monet toimet vaikeutuvat ilman sähköä, Pajuluoma muistuttaa.
Ilmatieteen laitos varoittaa, että voimakas tuuli aiheuttaa kesällä helpommin myrskyvaurioita, sillä puissa on lehdet ja maaperä on roudaton.
Ilmatieteen laitos mittaa merialueilla myrskylukemia kesäkuussa keskimäärin noin kerran viidessä vuodessa. Viimeksi myrskytuulia on kesäkuussa mitattu vuonna 2014 Porvoon edustalla. Vaikka merellä ei myrskyraja rikkoutuisikaan, voi maa-alueilla puuskainen tuuli aiheuttaa vahinkoja, kuten kävi esimerkiksi kesäkuun 12. päivänä vuonna 2010.
Katso tästä voimassa olevat varoitukset.
Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä .
JENNI MÄKELÄ