Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantaina nostavansa maailmanlaajuisen tuontitullin kymmeneen prosenttiin. Jo lauantaina Trump kertoi korottavansa tullin 15 prosenttiin. Perjantainen ilmoitus tuli sen jälkeen, kun maan korkein oikeus kumosi päätöksellään Trumpin poikkeuslain nojalla asettamat laajat tuontitullit.
Mitä järkeä tällaisessa tullipoukkoilussa on?
Trump tulkitsee asian niin, että tulleilla saadaan jotakin kuvitteellista etua Yhdysvalloille, sanoi Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta STT:lle.
– Ei siinä tietysti ole totuuden perää. Sillä tavalla ei pysty korjaamaan esimerkiksi Yhdysvaltain kauppatasetta – ei sillä, että se olisi edes tarpeellista, Eloranta sanoi.
Yhdysvaltain kauppatase on alijäämäinen, eli maa käyttää tuontiin enemmän rahaa kuin se saa viennistään. Trump pitää tätä suurena ongelmana.
– Se on hyvin vanhanaikainen käsitys. Vuosisatoja sitten ajateltiin niin, että piti viedä enemmän kuin tuoda. Se on täysin kestämätön ajatus.
Kuluttaja maksaa tullit
Tullitempoilu lisää Elorannan mukaan talouden epävarmuutta ja vähentää ennustettavuutta.
Eloranta sanoi, että tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa yritykset ja kuluttajat maksavat 90 prosenttia asetetuista tulleista. Tähän saakka hintojen nousu on ollut hänen mukaansa kohtuullisen maltillista, mutta yrityksillä ei ole enää varaa ottaa kustannuksia omaksi tappiokseen.
Trumpin toista kautta on kestänyt noin vuoden, eikä Yhdysvaltoihin uskota enää luotettavana kauppakumppanina.
– Se heikentää koko globaalin kauppoihin liittyvän järjestelmän uskottavuutta ja voi lisätä myös globaalin talouden taantuma-alttiutta.
Eloranta uskoo, että sama meno jatkuu ainakin Yhdysvaltain marraskuisiin välivaaleihin saakka.
– Jos republikaaneille tulee välivaaleissa tappio, huomio kääntyy varmasti paljon enemmän sisäpolitiikkaan ja oman puolueen paine tulee olemaan aika kova.
"EU suostunut kaikkeen"
Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen löytää Trumpin tulli- ja kauppapolitiikasta jonkinlaisen järjenhivenen. Säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatuspaja.
Ronkaisen mukaan Trump tavoittelee vallan keskittämistä Valkoiseen taloon. Tullit kuuluvat kongressin toimivaltaan, mutta kongressi ei ole käyttänyt valtaansa. Trumpin nyt määräämät tullit voivat kuitenkin olla voimassa vain 150 päivää ennen kuin ne pitää hyväksyttää kongressilla.
– Järki on siinä, että Trump yrittää pakottaa pienempiä kauppakumppaneita uhkailemalla erilaisiin diileihin ja sopimuksiin. EU:han on suostunut kaikkeen, mitä Yhdysvallat on halunnut, Ronkainen sanoi STT:lle.
EU ja Yhdysvallat sopivat elokuussa 15 prosentin yleisestä tuontitullista EU:sta tuotaville tuotteille. EU ei kuitenkaan sopinut samanlaisista tulleista yhdysvaltalaisille tuotteille. Ronkainen sanoo, että EU ei uskaltanut panna Trumpille vastaan siinä pelossa, että sopimuksesta tulee vielä huonompi.
Viikonloppuna ilmoitetulla tullilla Trump haluaa Ronkaisen mukaan viestittää, että ei anna periksi korkeimman oikeuden päätökselle.
– Jos tullit ovat olleet aiemmin eri maille erisuuruisia, niin rapatessa roiskuu. Nyt oli vain pakko lyödä iso raippatulli, jolla ilmaistaan, että tullipolitiikka jatkuu.
Vapaakaupan kannalta tullisirkuksessa ei ole Ronkaisen mukaan järkeä.
– Jos ajatellaan, kuinka taloustiedettä opetetaan yliopistoilla, se on kaikkia näitä oppeja vastaan.