Niin sanottujen eurooppalaisten juomatapojen mukaan alkoholi kuuluu kohtuullisena ja vastuullisena osana arkeen, mutta Suomessa on perinteisesti ollut toisin.
– Suomessa alkoholi on kuulunut juhlaan ja arjesta etäännyttämiseen. Alkoholista ei ole tullut Suomessa piimää, totesi alkoholitutkija Antti Maunu Suomi-Areenan keskustelutilaisuudessa tiistaina.
Suomi osaa juoda -otsikolla käydyssä keskustelussa todettiin, että Suomessa alkoholikulttuuri on kuitenkin muuttumassa. Esimerkiksi nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt ja väkeviä juodaan entistä vähemmän.
–Vielä 1990-luvulla ravintolassa tilattiin aperitiiviksi vodkaa. Nyt aperitiivina on viiniä tai samppanjaa, eikä se ole enää uhka miehisyydelle. Lisäksi laatu korvaa määrän. Alkoholi ja dokaaminen eivät enää kulje käsi kädessä, viinimestari eli sommelier Samuil Angelov pohti.
Myönteisen kehityksen toivottiin jatkuvan siten, että alkoholin liikakäyttöä vähennetään niin asennemuutoksen, lainsäädännön kuin kulttuurin kautta.
–Tähänkin ratkaisu on feminismi. Viinapää miehisyyden mittarina on murtumassa. Siitä on kuitenkin puhuttava, että raitista kaveria moititaan baarissa tylsäksi, kirjailija Rosa Meriläinen totesi.
–Alkoholia ei pitäisi tyrkyttää kenelläkään, totesi myös ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiivin asiantuntija Elsi Vuohelainen .
Uusia ilmiöitä alkoholin kulutukseen on tuonut sosiaalinen media.
–Sosiaalisella medialla on vaikutusta. Nuoret ovat koko ajan kuvattavana, joten he eivät halua olla sekaisin kameran edessä, Maunu sanoi.
Perhe- ja peruspalveluministerin vastuusta juuri vapautunut kasanedustajasta Juha Rehula (kesk.) muistutti, että lainsäädännölläkin on vaikutuksensa kulutukseen. Rehulakin tosin toivoi "komboa" ongelmien vähentämiseksi eli asenne- ja kulttuurimuutosta lainsäädännön rinnalle.
–Monta eri juttua vaikuttaa alkoholin kulutukseen. Lainsäätäjänä ei voi unohtaa sitä, että alkoholilla on yhteiskunnallinen hintalappu, hän sanoi.
–Muutos lähtee kodista. Haluamme olla mukana esimerkiksi siinä, että väkeviä juodaan vähemmän. Ruoka ja juoma kuuluvat entistä vahvemmin yhteen, Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä sanoi.
THL:n tilastojen mukaan alkoholin haittojen kustannukset olivat vuonna 2013 noin 1,2 miljardia euroa. Summassa on mukana esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden, oikeus-, järjestyksenpito- ja tapaturmakulut.
Suomi-Areena oli sikäli sopiva paikka käydä alkoholikeskustelua, sillä alkoholi liittyy usein tapahtumassa liikkuvan eliitin illanviettoon.
–Vastaan rehellisesti, että metsästän eliitin kanssa täällä illalla ilmaista viinaa, jota työmarkkinajärjestöt ja viestintäyritykset tarjoavat. En kieltäydy laseista, kirjailija Meriläinen kertoi.
Ossi Rajala