Voiko olla totta? Lähes puolet suo­ma­lai­sis­ta ei tiedä, pitääkö suo­ja­tie­tä ylit­tä­vää pyö­räi­li­jää väistää

Autoilijan ja pyöräilijän kolarin syyllisyyskysymykset eivät aina ole yksiselitteisiä. Pyörätien jatkeen kohdalle asetettu kärkikolmio määrää auton väistämään ajorataa ylittävää pyöräilijää. Jos kolmiota ei ole, pyöräilijä on väistämisvelvollinen.
Autoilijan ja pyöräilijän kolarin syyllisyyskysymykset eivät aina ole yksiselitteisiä. Pyörätien jatkeen kohdalle asetettu kärkikolmio määrää auton väistämään ajorataa ylittävää pyöräilijää. Jos kolmiota ei ole, pyöräilijä on väistämisvelvollinen.
Kuva: Ville-Veikko Heinonen/Liikenneturva

Pyöräilijän väistämisvelvollisuuteen liittyvät kysymykset tuottavat monelle liikkujalle vaikeuksia. Moni ei esimerkiksi tiedä, milloin suojatietä ylittävää pyöräilijää pitää väistää ja milloin ei.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti kertoo, että pyöräilijän väistämisvelvollisuus ajoradalle ajaessa on perinteisesti yksi huonoiten tunnetuista liikennesäännöistä.

Liikenneturvan teettämien kyselyiden perusteella vain noin puolet suomalaisista tiesivät oikein, milloin suojatietä ylittävää pyöräilijää pitää väistää.

Pyöräilijä väistää, ellei muuta ole osoitettu

Pyöräilijöiden väistämisvelvollisuus kiteytyy Ruutin mukaan yhteen lauseeseen: Pyörätieltä ajoradalle ajavan on väistettävä ajoradan liikennettä, ellei ajoradan liikenteelle ole osoitettu väistämisvelvollisuutta.

– Jos lainvalvoja, liikenteenohjaaja, liikennevalo tai liikennemerkki osoittaa jotain muuta, niin silloin toimitaan niiden mukaisesti.

Ajoradan liikenteen väistämisvelvollisuudesta kertovat liikennemerkit ovat kärkikolmio, stop-merkki ja väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkki. Tällaisen merkin suunnasta tulevan auton on väistettävä suojatietä ylittävää pyöräilijää.

Pyörätieltä ajoradalle ajavan on väistettävä ajoradan liikennettä, ellei ajoradan liikenteelle ole osoitettu väistämisvelvollisuutta.
Pyörätien jatke ei määritä väistämisvelvollisuutta, vaan se kertoo ajoradan liikennettä ohjaavista liikennemerkeistä.
Pyörätien jatke ei määritä väistämisvelvollisuutta, vaan se kertoo ajoradan liikennettä ohjaavista liikennemerkeistä.
Kuva: Tomi Kosonen

Jos pyöräilijä ylittää suojatien paikassa, jossa ajoradan väistämisvelvollisuutta ei ole osoitettu, on pyöräilijän väistettävä molemmista suunnista tulevaa ajoradan liikennettä. Toisaalta kääntyvän ajoneuvon on väistettävä risteävää tietä ylittäviä pyöräilijöitä.

Lisäksi pihakaduilta, kävelykaduilta tai muilta vähäisiltä teiltä tulevat ajoneuvot ovat väistämisvelvollisia muille tienkäyttäjille.

Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja, joten ajoradalla kulkevaa pyöräilijää koskevat samat säännöt kuin muita ajoneuvoja.

Ruutti kertoo, että suojatie ei vaikuta ajoneuvojen välisiin väistämisvelvollisuuksiin, sillä suojatie liittyy vain jalankulkijaa koskeviin velvollisuuksiin.

Aiemman tieliikennelain aikaan lähes kaikki paikat, joissa pyörätieltä pystyi ajamaan suojatielle, maalattiin katkonaisilla suojatieviivoilla. Nykyisin tällaisen pyörätien jatkeen saa kuitenkin merkitä vain, jos paikalla on myös väistämisvelvollisuuden osoittava liikennemerkki.
Aiemman tieliikennelain aikaan lähes kaikki paikat, joissa pyörätieltä pystyi ajamaan suojatielle, maalattiin katkonaisilla suojatieviivoilla. Nykyisin tällaisen pyörätien jatkeen saa kuitenkin merkitä vain, jos paikalla on myös väistämisvelvollisuuden osoittava liikennemerkki.
Kuva: Vilja Vainio
Suojatien yli saa ajaa pyörällä, mutta suojatietä ylittävän pyöräilijän on noudatettava väistämisvelvollisuuttaan.

Pyörätien jatke ei määritä väistämisvelvollisuutta

Ruutin mukaan toinen hyvin huonosti tunnettu liikennesääntö liittyy suojatiellä pyöräilyyn. Yli puolet suomalaisista uskoivat, että polkupyörää on pakko taluttaa silloin, kun ajorata ylitetään suojatietä pitkin. Liikennesäännöt eivät kuitenkaan kiellä suojatiellä pyöräilemistä.

Suojatien yli saa ajaa pyörällä, mutta suojatietä ylittävän pyöräilijän on noudatettava väistämisvelvollisuuttaan. Suojatietä pitkin pyöräilevä ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa jalankulkijoille, ja pyöräilijän on väistettävä ajoradan ajoneuvoja, jos niille ei ole osoitettu väistämisvelvollisuutta.

Useat saattavat lisäksi ajatella, että pyörätien jatke määrittää, milloin ajoradan ylittävää pyöräilijää pitää väistää. Ruutti huomauttaa, että pyörätien jatke ei kuitenkaan itsessään määrittele väistämisvelvollisuutta.

Käytännössä pyörätien jatkeen tiemerkinnästä pitäisi silti pystyä päättelemään, että ajoradan liikenteellä on väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki.

– Riippumatta pyörätien jatkeen olemassaolosta, väistämisvelvollisuus perustuu joko liikennesääntöön tai muuhun liikenteenohjaukseen.

Pyörätien jatkeen merkintälogiikka vaihtui 1.6.2020, kun nykyinen tieliikennelaki tuli voimaan. Ruutti kertoo, että nykyään pyörätien jatkeen saa merkitä vain sellaisissa tilanteissa, joissa ajoradan liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä.

Ruutin mukaan sääntö meni aiemmin niin, että käytännössä kaikki paikat, joissa pyörätieltä pystyi ajamaan suojatielle, piti merkitä pyörätien jatkeiksi. Tieliikennelain muuttumisen jälkeen merkittävä osa aiemmin tienpintaan maalatuista pyörätien jatkeista maalattiin umpeen.

Pyöräteiden jatkeisiin kiinnitettiin huomiota uudessa tieliikennelaissa. Nykyään pyörätien jatke merkitään tiemerkinnöillä vain, jos ajorataa ajaville on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä.
Pyöräteiden jatkeisiin kiinnitettiin huomiota uudessa tieliikennelaissa. Nykyään pyörätien jatke merkitään tiemerkinnöillä vain, jos ajorataa ajaville on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä.
Kuva: Jarno Pellinen

Väistämisvelvollisuus ei ole uusi

Keskustelu liikennesäännöistä ajautuu usein pyöräilijöiden ja autoilijoiden kahtiajakoon, jossa toinen osapuoli nähdään syyllisenä. Ruutin mielestä tällainen jaottelu ei ole mielekästä, eikä todellisuutta kuvastavaa. Huono sääntöosaaminen ei selity hänen mukaansa sillä, että pyöräily ei vaadi ajokorttia.

– Ei ole helppo jaotella tienkäyttäjäryhmiä toisistaan. Merkittävä osa pyöräilijöistä on kuitenkin myös autoilijoita. Meidän kyselyissämme havaittiin puutteita pyöräilyyn liittyvien liikennesääntöjen osaamisessa, vaikka suurin osa vastanneista oli autoilijoita.

Pyöräilijän väistämisvelvollisuuden huono osaaminen ei selity myöskään sääntöjen uutuudella, sillä pyöräilijän väistämisvelvollisuus ajoradalle ajaessa on peräisin vuoden 1997 tieliikennelaista.

Ruutti kehottaakin kaikkia kertaamaan liikennesääntöjä, sillä liikkuminen on helpompaa ja sujuvampaa, kun kaikki noudattavat samoja sääntöjä.

Pyöräilijän väistämisvelvollisuuden muistilista

  • Pyörätieltä ajoradalle ajavan on väistettävä ajoradan liikennettä, ellei ajoradan liikenteelle ole osoitettu väistämisvelvollisuutta.

  • Suojatien saa ylittää pyöräillen, mutta pyöräilijän on noudatettava väistämisvelvollisuuttaan.

  • Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja.

  • Pyörää taluttava henkilö on jalankulkija.

  • Kääntyvä auto on väistämisvelvollinen risteävän tien suojatietä ylittäville.

  • Pyörätien jatke ei itsessään määritä väistämisvelvollisuutta.

  • Risteysaluetta pitää lähestyä varoen.

Ilmoita asiavirheestä