Luottamuksen voi menettää vain kerran. Lelusalakuljettaja Rami Adhamilta meni lopullisesti luottamus, kun Helsingin Sanomat riisui häneltä klovnin puvun.
Salaa leluja Aleppon lapsille oli suomensyyrialaisen Adhamin liikuttava idea, jonka hän markkinoi suomalaisille täydellisesti.
Kaikkien ei tarvinnut lahjoittaa leluja. Tarjolla oli muitakin avustuskeinoja. Maksa kuukaudessa 35 euroa Adhamin osoittamalle tilille ja saat Alepposta ikioman orvon kummilapsen.
Kaikki rahat eivät päätyneet orpolapsille.
Lelusalakuljettaja paransi mediajulkisuuttaan lavastamalla itselleen loukkaantumisen pommituksessa Aleppon lähistöllä. Rätti päähän, käsi kääreeseen ja kuva henkensä kaupalla hyväntekeväisyyttä harjoittavasta miehestä median levitykseen.
"Noin vain Suomi rakentaa minulle patsaan Helsinkiin, ja kaikki itkevät", Adham visioi huijauksensa vaikutuksia (HS 21.10.).
Ja kyllähän me niin sinua uskoimme, Adham. Vaan emme usko enää.
Lapuan kaupunginhallitus siirsi päätöstään pakolaisten ottamisesta kahdella viikolla. Päättäjät haluavat lisäselvityksiä tai ehkä vain varman tiedon siitä, mihin velvoitteisiin kaupunki on sitoutumassa.
Lapuan pakolaiskiintiö koskee kahtakymmentä alaikäistä, ilman huoltajaa maahan tullutta ja oleskeluluvan jo saanutta nuorta.
Kotouttamisohjelma on jo hyväksytty, vielä tutkitaan ely-keskuksen kanssa sopimusta kuntapaikoista.
Toivon hartaasti, että se valtuutettu, jota minä äänestin, puhuu rohkeasti nuorten pakolaisten puolesta. Että hän uskaltaisi laittaa täytäntöön kaikki kaupungin hienot mainoslauseet: Lapua, kasvava, monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön perhekoon kaupunki
Lapualle ja lapualaisten ystävällisyyden suojaan mahtuu kaksikymmentä vierasmaalaista vallan mainiosti.
Niin mahtuisi jokaiseen muuhunkin eteläpohjalaiseen kuntaan. Pakolaisten kuntapaikoista ovat jo päättäneet Seinäjoki, Kauhava ja Lappajärvi.
Vetkuttelemalla päätöstä annetaan pelitilaa niille, joiden mielestä yksi huijaus todistaa, ettei Suomeen muussa tarkoituksessa tullakaan.
Adhamin puuhat olivat petkutusta. Mutta niin on sekin, että kaikki turvapaikanhakijat huijaavat iän, lähtömaan vaarat, keksivät liikuttavan tarinan, jolla sitten herutetaan oleskelulupa.
Emme kai anna yhden syyrialaisen pilata mainetta ja kenties koko elämää kaikilta syyrialaisilta ja turvapaikanhakijoilta?
Ei kai meitä yksi Adham pysty pelottelemaan?
Kyynisyys ja vihamielisyys kannattaa vaihtaa hyvien kokemusten kertaamiseen. Niistä on enemmän opittavaa.
Härmänmaa tarvitsi viime vuosikymmenellä metallialan osaajia. Kun heitä ei ollut omasta takaa riittävästi, haettiin apua Virosta ja Venäjältä.
Nuoret tulivat ja kouluttautuivat Lapualla. Jotkut raukat polttivat vieraiden auton ja sytyttivätpä opiston tupakkakatoksen palamaankin.
Muutamaa paikkakuntalaista pisti niin niin vihaksi.
Emme tiedä, mitä hyvää vieraat nuoret toisivat tullessaan. Heidän vastaanottamisensa olisi konkreettinen teko myötätunnon ja yhteisen vastuun osoittamiseksi.
Se olisi kellojen soittoa Aleppon uhreille käytännössä.
MAIJU LEMETTINEN