Syksyllä 2022 nostin esiin tarpeen laatia maahan Liikunta12-suunnitelma. Ajatuksenani oli luoda liikunnan ja urheilun alalle vastaava pitkäjänteinen suunnitelma kuin Liikenne12, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikenne12 ulottuu useiden hallituskausien yli, ja puolueet ovat hallituspohjasta riippumatta sitoutuneet noudattamaan sitä.
Liikkumattomuus, eli fyysinen passiivisuus ja runsas istuminen, on eräänlainen tikittävä aikapommi, ei vain meillä, vaan myös kaikissa länsimaailmassa. On laskettu, että liikkumattomuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle 3,2 miljardia euroa vuodessa. Tähän lukuun huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, esimerkiksi masennuksesta, ylipainosta, kohonneesta verenpaineesta, diabeteksesta ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista mutta myös työelämän toimintakykyyn ja tuottavuuteen liittyvät vaikutukset, tuloveromenetykset sekä syrjäytymisen kustannukset. Tyypin 2 diabetes on lisääntynyt Suomessa 285 % nuorten (alle 25-vuotiaiden) keskuudessa viimeisen 30 vuoden aikana.
Olympiakomitean arvioiden mukaan 88 % 44-vuotiaista suomalaisista tulee kärsimään ylipainosta ennen vuoden 2050 loppua, ja he arvioivat myös, että liikkumattomuuden lasku tulee olemaan lähes 11 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2040 mennessä. Olemme myös jo pidemmän aikaa kuulleet varusmiesten heikentyneestä kunnosta.
On toki valonpilkahduksia, kuten viimeisimmät MOVE-testitulokset, joissa mitataan lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä. Monella tasolla tehdään paljon ihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi – meillä on paljon ohjattuja kursseja, hienoja liikuntapaikkoja ja retkeilyreittejä – mutta tulokset heikkenevät silti. Lasten ja nuorten spontaani liikkuminen, kuten pihapelit, loistaa poissaolollaan.
Valtion liikunta- ja urheilupolitiikka on vaihdellut hallituskausittain voimakkaasti – ikään kuin jatkuvaa tulipalojen sammuttamista. Nyt Suomella on kuitenkin oma Liikunta12-suunnitelma, toki eri nimellä. Sen perusta oli jo hallitusohjelmassa, mutta tammikuussa kaikki eduskuntapuolueet sopivat pitkäjänteisestä suunnitelmasta ”Toimintakykyinen Suomi”, jossa sitouduttiin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on nostaa suomalaisten fyysistä toimintakykyä 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Suunnitelma on laatuaan ensimmäinen maailmassa.
Kyse ei ole vain urheilusta tai liikkumisesta, vaan tapojen ja rutiinien muutoksesta. Tarvitsemme panoksen kaikilta toimijoilta – valtiolta, kunnista koteihin ja meiltä yksilöinä. Tarvitsemme toimintakyvyn rinnalle yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksen ja talouden oheen.
On laadittu uusi indeksi, joka perustuu mitattuihin tietoihin kunnosta, liikkeestä, istumisesta, unesta ja kehonkoostumuksesta. Se antaa konkreettisen kuvan nykytilanteesta ja mahdollistaa kehityksen seurannan pitkällä aikavälillä.
Tämä merkitsee jonkin suuremman alkua. Sen sijaan, että liikkuminen nähtäisiin vain urheilusektorin asiana, se tuodaan nyt osaksi koulutusta, työelämää, terveydenhuoltoa ja yhteiskuntasuunnittelua. Tavoitteena on kulttuurimuutos – kulttuuri, jossa liikkuminen ei ole erikoisharrastus, vaan luonnollinen osa arkea kehdosta hautaan.
Uusi kansallinen panostus osoittaa, että Suomi on valmis ottamaan asian vakavasti. Se muistuttaa, että pitkäjänteiset visiot voidaan toteuttaa – kun tieto, tahto ja yhteistyö kohtaavat. Ja ehkä tärkeimpänä: se osoittaa, ettei tulevaisuuden suomalainen hyvinvointi synny itsestään, vaan on jotain, josta me kaikki olemme vastuussa. Jotain, jota rakennamme tietoisesti, askel askeleelta, yhdessä.