Lehtisen korttelin asemakaava Seinäjoen ydinkeskustassa on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kortteli osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi, ja sillä on rakennusoikeutta 24 600 kerrosneliömetriä. Rakennusten kerrosluku vaihtelee 5:stä 12:een.
Autopaikat ovat pääosin yhteisessä tilassa kansipihan alla, ja loput autopaikat voidaan ostaa keskustan pysäköintilaitoksista. Piha on yhteinen ja istutettu autoton korttelipiha.
Kaavaehdotus ohjaa ensimmäisen kerroksen liiketilojen rakentamista. Asumista tukevia toimintoja ovat erityisesti kadun varrelle tulevat lähipalvelut.
Maakunnankadun ja Koulukadun varrelle rakennusten ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen on sijoitettava yhteensä vähintään 450 neliömetriä vähittäiskaupan liiketiloja, ravintola- tai kahvilatiloja, jotka avautuvat kadulle päin.
Puskantien varteen sijoitetaan vähintään 200 neliömetriä vähittäiskaupan liiketiloja, ravintola- tai kahvilatiloja.
Museot huolissaan Visannin talosta
Kaavaluonnos oli aiemmin julkisesti nähtävillä, ja sen pohjalta ehdotusta on täydennetty.
Seinäjoen Museot esitti lausunnossaan, että korttelia pitäisi madaltaa. Erityisesti se kantoi huolta viereisessä korttelissa olevasta Nuorisokeskuksesta. Talo on entinen yhteiskoulu vuodelta 1928, ja sen on suunnitellut silloisen kauppalan hoviarkkitehti Matti Visanti.
Kaupunki ottikin kaavaehdotuksessaan huomioon vanhan rakennusympäristön ja erityisesti Visannin talon. Siksi Koulukadun puoleisia rakennusmassoja on madallettu. Aikaisemmin 8-kerroksinen rakennusmassa on Koulukadun puolella 5-kerroksinen ja sisäpihan puolella 6-kerroksinen.
Muuten korttelin kerrosluvut säilyivät kaavaluonnoksen mukaisesti korkeina. Tämä perustuu Seinäjoen kaupungin rakennemallissa vuonna 2010 määriteltyyn periaatteeseen, että Valtionkadun ja Ruukintien varsille muodostuu korkeamman rakentamisen vyöhyke eli ns. selkäranka.
Lehtisen korttelin itä- ja pohjoisosassa korkeampi rakentaminen on kaupungin mukaan perusteltua, koska rakennukset eivät varjosta ympäristöään haitallisesti.
Luonnetta tuova maamerkki
Kaavaluonnoksesta jätetyssä mielipiteessä arvosteltiin korttelin runsasta rakennusmassaa ja korkeutta. Kaupunki vastasi täydentämällä kaavamääräyksiä.
"Maakunnankadun ja Valtionkadun kulmauksessa oleva 12-kerroksinen rakennus on rakennettava korkealuokkaiseksi maamerkiksi ja rakennuksen hahmoa on elävöitettävä esimerkiksi parvekkeiden jäsentelyllä ja muodonannolla."
Kaavoitusjohtaja Martti Norjan mukaan korkealuokkaisen määrittelyä on käytetty asemakaavoissa ennenkin. Se on tapa varmistaa laatua.
– Tuollaisiin lauseisiin joudutaan turvautumaan, kun rakennusten rakentamisen ajankohta voi olla vuosien päässä ja kuitenkin kaavaan halutaan joustoa.
– Ongelmaa niistä ei ole tullut, vaan esimerkiksi Keskustorilla pystyttiin tuohon lauseeseen vetoamalla sopimaan rakentamisen laadusta ja tavasta esimerkiksi tonttien tai tonttien ja katualueen rajapinnoissa.
Lehtisen korttelin korkein talo on rakennettava koko korttelille luonnetta tuovaksi rakennukseksi.
– Lause koittaa selventää, että rakennukselle on luotava neliötä tai suorakaidetta mielenkiintoisempi hahmo, jotta kortteli olisi tunnistettava.
Asiaa tarkastellaan rakennusluvan yhteydessä, ja keskeisessä roolissa on silloin julkisivutoimikunta.
– Jos lauseen jättäisi pois, ei voitaisi vaatia, että rakennuksen muotoilu ja hahmo olisi erityinen ja poikkeava. Maankäyttö- ja rakennuslaki kun on sellainen, että lupa on myönnettävä, jos edellytykset täyttyvät.
Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 23.3.–21.4.2022. Kaava pyritään saamaan valtuuston hyväksymiskäsittelyyn toukokuussa, jotta rakentaminen voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian.
