Viron Kohtla-Järvellä peruskoulun pääovilla käy hyväntuulinen kuhina, kun oppilaita astuu ulos kevätaurinkoon.
Laatikkokerrostalojen kupeessa neuvostoaikaisen rakennuksen käytävillä kuulee enemmän venäjää kuin viroa. Koulun 580 oppilaasta vain 34:n äidinkieli on viro. Muut oppilaat ovat venäjänkielisiä, Neuvostoliitosta Itä-Virumaalle siirrettyjen jälkeläisiä.
Enää pari viikkoa kesälomaan – ja vain pari kuukautta siihen, kun koulussa tehdään historiaa. Kouluvuoden alkaessa 1. syyskuuta käynnistyy suuri venäjänkielisten koulujen virolaistamishanke.
– Meidän koulustamme tulee Viron ensimmäinen sekakoulu, joka muuttuu kokonaan vironkieliseksi. Olen erittäin ylpeä, kertoo Maleva-peruskoulun johtaja Eva Adamson STT:lle työhuoneessaan.
Syksyllä, hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kaikissa Viron peruskouluissa 1. ja 4. luokkien on siirryttävä kokonaan vironkieliseen opetukseen. Myös venäjänkieliset lastentarhat muuttuvat vironkielisiksi.
Opetusministeriön mukaan kokonaan vironkieliseen opetukseen on määrä siirtyä vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen oppilaat voivat enää opiskella venäjää äidinkielenä sekä venäläistä kulttuuria valinnaisena aineena pari tuntia viikossa.
– Tämä on oikea askel Virolle. Olemme odottaneet tätä kauan, Adamson sanoo.
Hän aikoo ulottaa Malevassa vironkielisen opetuksen saman tien myös muihin kuin vain 1. ja 4. luokkiin.
– Siirtymä koskee kaikkia oppilaitamme. En pidä tätä ollenkaan liian kunnianhimoisena, Adamson uskoo.
"Politiikka ei vaikuta koulun arkeen"
Pääministeri Kaja Kallas vahvisti vuoden alussa, että Viron valtio lopettaa kokonaan tukensa venäjänkieliselle kouluopetukselle. Taustalla oli Viron parlamentin joulukuussa 2022 tekemä päätös, jossa hyväksyttiin tarvittavat lakimuutokset kokonaan vironkieliseen opetukseen siirtymiselle kaikissa maan kouluissa.
Päätös siirtymisestä tehtiin vain kuukausia sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Viro ei ole antanut sen pysäyttää, että YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat varoittaneet uudistuksen rikkovan vähemmistöjen oikeuksia.
Perintönä Neuvostoliiton ajalta Virossa asuu venäläisvähemmistö, joka muodostaa nykyisin yli viidesosan maan melkein 1,4 miljoonasta asukkaasta. Äidinkieleltään venäjänkielisiä on enemmän, ja myös ukrainalaispakolaisista moni on venäjänkielinen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntynyt suuri kansalaisuudettomien ryhmä on kutistunut, ja yhä useampi vironvenäläinen on ottanut Viron kansalaisuuden.
Kohtla-Järven kaupungissa koulua johtava Eva Adamson ei ajattele koulu-uudistuksen rikkovan vähemmistöoikeuksia.
Adamson ei halua puhua politiikasta tai Ukrainan sodasta. Hän haluaa puhua yhtenäisyydestä ja yhteisöllisyydestä, jota yksi kieli hänen mielestään tuo.
– Kun venäläisetkin alkoivat käyttää viron kieltä, huomasimme yhteisöjemme suhteiden paranevan. Aiemmin venäläiset puhuivat vain venäjää ja pysyttelivät keskenään, ja virolaiset viettivät aikaa keskenään, hän sanoo.
Sota lisäsi tahtoa virolaistua
Pääministeri Kallas on perustellut koulu-uudistusta pyrkimyksillä purkaa kaksipäistä koulujärjestelmää, yhtenäistää opetussisältöä sekä lisätä Viron ainoan virallisen kielen eli viron käyttöä.
Epäyhtenäinen koulujärjestelmä on iso ongelma, Kallas sanoi kansanedustajille Riikikogussa tammikuussa. Paikalla oli tuolloin myös kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen kansanedustaja Henn Polluaas, entinen parlamentin puhemies.
– Uudistus olisi pitänyt tehdä jo 30 vuotta sitten. Uskon, että poliittisista syistä kukaan ei uskaltanut puuttua siihen, koska kolmannes väestöstä oli tuotu tänne muualta (Neuvostoliitosta) ja vastusti sitä, Polluaas kommentoi STT:lle puhelimitse.
– Nyt on ryhdytty toimeen varmastikin Ukrainassa puhjenneen sodan takia. Nyt tämä on helpompi tehdä, kun suhteet Moskovaan ovat poikki ja Venäjä on avoimen vihamielinen meitä kohtaan. Tahto muuttua vironkieliseksi on vahvempi, hän arvioi.
Viron opetusministeriön mukaan yksi syy uudistukseen on tavoite nostaa opetuksen tasoa. Ministeriö kertoi STT:lle sähköpostitse, että venäjänkielisten koulujen Pisa-tulokset eivät yltäneet vironkielisten koulujen huipputulosten tasolle. Ministeriön mukaan venäjänkieliset oppilaat laahasivat tiedoissaan jäljessä jopa vuodella vironkielisiin nähden.
Viron kulttuuriministeriön kyselyn mukaan kansalaisista valtaosa tukee virolaistamisprojektia, on oma äidinkieli kumpi hyvänsä.
Viime vuonna julkaistun ministeriön tutkimuksen mukaan venäläisvähemmistöön kuuluvat nuoret olivat myös paremmin kotoutuneita Viron yhteiskuntaan kuin vanhempi sukupolvi. Nuoret puhuvat viroa useammin ja kokevat itsensä virolaisiksi. Vain noin viidesosa ei kokenut itseään millään tavalla virolaiseksi ja seurasi lähinnä venäläismedioita.
Vanhemmat huolestuneita
Syksyllä tehdään historiaa, mutta kouluilla on isoja ongelmia ratkaistavana. Mistä löytää nopeasti päteviä vironkielisiä opettajia? Mitä tapahtuu venäjänkielisille, viroa taitamattomille opettajille, jotka muuten ovat päteviä ja kokeneita?
Itä-Virunmaalla Kohtla-Järven viidessä koulussa yhteensä satakunta venäjänkielistä opettajaa on jäämässä työttömäksi tai varhaiseläkkeelle. Adamsonin johtama koulu joutuu luopumaan 15 opettajasta, joista vain noin puolet pääsee eläkkeelle.
Koulu hakee nyt 14:ää uutta opettajaa osittain heidän tilalleen. Myös sisäisiä järjestelyjä joudutaan tekemään.
Hiljattain pidetyssä vanhempainkokouksessa nousi koulun johtajan mukaan huoli oppilaista.
– Jotkut vanhemmat sanoivat pelkäävänsä, että heidän lapsensa unohtavat senkin tiedon, mikä heillä jo on. He pelkäävät lastensa opetustason laskevan. He pelkäävät, etteivät pysty enää auttamaan lapsiaan läksyissä, koska he eivät itse osaa viroa. He pelkäävät myös lastensa äidinkielen heikkenevän, Adamson kertoo.
Yksi vanhempien huolista on myös se, että opettajien puutteessa koulut joutuisivat palkkaamaan epäpäteviä opettajia vain siksi, että nämä osaavat viroa.
Aikataulu on tiukka
Virossa opettajilta on jo yli vuosikymmenen ajan vaadittu keskitasoista viron kielen taitoa, mutta Adamsonin mukaan vaatimus oli olemassa vain paperilla.
– Jos koululle sattui tulemaan tarkastaja, viroa osaamattomat opettajat selvisivät sakoilla ja varoituksella, mutta he saivat jatkaa töitä eivätkä menneet kielikursseille, Adamson sanoo.
– Ehkä he ajattelivat uudistuksen tapahtuvan joskus viiden vuoden päästä eivätkä uskoneet, että nyt tämä todella tapahtuu.
Viron yleisradioyhtiö ERR:n mukaan opetusministeri on myöntänyt, että kahden vuoden aikataulu ensimmäisen vaiheen toteuttamiselle on ollut tiukka, ja sanonut asiasta vielä käytävän keskusteluja koulujen kanssa.
Vastaavia ongelmia esiintyi Latviassa, kun peruskouluissa alettiin siirtyä vain latviankieliseen opetukseen. Myös Latviassa siirtymä toteutettiin vauhdilla, ja lopulta lasten kielitaito ei aina riittänyt ymmärtämään opetusta, kertoi Latvian yleisradioyhtiö LSM viime syksynä.
"Tämä on viimeinen askel"
Kohtla-Järven koulussa ollaan toiveikkaita, sillä ainakin hakijoita on tullut jokaiseen avoimeen opettajan paikkaan.
Monet muut venäjänkieliset tai sekakoulut eivät halunneet antaa suomalaistoimittajalle haastattelua koulu-uudistuksesta. Eräästä tallinnalaiskoulusta kerrottiin ainoastaan, että heidän koulullaan on "mahdotonta" saada vaatimukset täytettyä syyskuun alkuun mennessä. Nykyinen aikataulu ei ole realistinen, eräs venäläisopettaja kommentoi lyhyesti puhelimitse.
Sen sijaan tallinnalaisen Oismäe Vene Lütseumin rehtori Natalia Kislaja halusi kertoa koulunsa tilanteesta. Hänen mukaansa kaikki avoimet työpaikat on heillä jo täytetty. Tehtävänä on vielä järjestää vironkieliset oppimateriaalit ja suunnitella opetustavat. Tätä varten opettajille järjestetään kursseja ja käydään vierailulla myös muissa kouluissa.
– Ensimmäisinä siirtymävuosina opetuksen taso kärsii, Kislaja myöntää STT:lle puhelimitse.
Hänen mielestään se on kuitenkin ratkaisua vaatinut ongelma, ettei osa venäläisistä pidä itseään osana virolaista yhteiskuntaa.
– Tämä on viimeinen askel osoittamaan, että olemme virolaisia. Totta kai me arvostamme äidinkieltämme ja kulttuuriamme. Teemme kaikkemme, jotta lapset jatkossakin tuntevat venäläiset tieteentekijät, runoilijat ja kirjailijat, mutta meidän on ymmärrettävä, että asumme Virossa ja olemme Viron kansalaisia, Kislaja sanoo.
– Ehkei aivan heti, mutta tämä uudistus auttaa meitä kaikkia yhdistymään 10–20 vuoden päästä.
