Takavuosien maitomainos kehui, että maalla on mukavaa. Viljelijöiden tulojen kaventuminen viime vuonna peräti 40 prosentilla edellisvuoteen verrattuna todistaa, että ainakaan maanviljelijöillä ei enää kovin kauan ole maalla mukavaa.
Mikään muu ammattiryhmä ei alistuisi vastaavaan tulojen vähenemiseen. Viljelijöiden vaihtoehdot ovat vähissä.
Suomen maatalous ei ole ongelmansa kanssa yksin. Varsinkin maito- ja meijerisektori kärsii ylituotannosta, alhaisista tuottajahinnoista ja vientivaikeuksista koko Euroopassa. EU:n maitotiloille suunnattu 350 miljoonan euron kriisipaketti on pientä ensiapua akuuttiin hätään.
Suomen osuus tukipaketista on 7,5 miljoonaa euroa. Kriisipakettia ei ole perusteltu Venäjän EU-maille asettamilla vastapakotteilla, vaikka juuri ne ovat sysänneet maitotilat ongelmiin Suomessa ja Baltiassa. Monet poliitikot pitävät Venäjän pakotteiden sivuuttamista osoituksena nykytilan hyväksymisestä.
Krimin miehityksestä alkaneesta EU:n ja Venäjän pakotekierteestä on päästävä eroon. Keskustalaiset kansanedustajat Lasse Hautala ja Anne Kalmari sekä europarlamentaarikko Hannu Takkula ovat vedonneet, että maatalouteen kohdistuneista pakotteista joustettaisiin diplomatian keinoin.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepän (kesk.) mielestä pakotepolitiikasta pitää luopua EU-tasolla.
Kansanedustaja Kalmarin tietojen mukaan muutamissa EU-maissa sovelletaan pakotteita hyvinkin vapaasti, kun ne kierrättävät maitotuotteita Venäjälle Valko-Venäjän kautta.
Nykytilanteessa yhdellä väestöryhmällä maksatetaan suurvaltapolitiikan päätöksiä. Lepän esityksestä pakotepolitiikan muuttamisesta ja uudistamisesta tai kokonaan siitä luopumisesta pitäisi voida avoimesti ainakin keskustella.
Venäjä ei ole mennyt polvilleen pakotteiden takia. Minskin sopimus ei pysy suurvallan johtajien muistissa, eikä Krimi ja Itä-Ukraina rauhoitu, vaikka suomalaisen maitotilallisen tuotteita ei jalostetakaan Venäjän vientiin.
Tämän tunnustaminen ei ole lipsumista EU-maiden yhteisrintamasta. Venäjän sitouttamiseksi Minskin sopimukseen olisi aika miettiä uusia keinoja.
Edes kotimaan politiikassa ei pakotekeskustelua ole syytä tulkita erityisen huolestuttavaksi ilmiöksi, kuten ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen ( kok.) on tehnyt.
Mykkänen arvioi vientimahdollisuuksien Venäjälle heikentyneen, koska Venäjä on pakotteiden takia köyhtynyt. Hän neuvoo tuottajia ponnistelemaan viennin avaamiseksi muihin ilmansuuntiin.
Maataloudesta leipänsä kiskovat eivät kaipaa tällä hetkellä neuvoja, vaan selkeää helpotusta taloudelliseen ahdinkoon.
Lisäbudjettiin on lupailtu kriisipakettia. Sen tarkempi sisältö on vielä hallituksen pohdinnassa. Velkaisten tilojen elinehtojen parantamiseksi mietittäneen ainakin valtiontakausta kriisilainoille ja korkotukilainojen lyhennysvapaita vuosia.