8-vuotiaan Vilja Eerikan murha toukokuussa 2012 aiheutti isoja muutoksia Helsingin sosiaali- ja terveysviraston toimintatapoihin.
Yhteensä 11 Helsingin kaupungin lastensuojelun ja terveydenhuollon työntekijää oli syytettynä virkarikoksista. Perjantaina kaksi sosiaalityöntekijää tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Virastopäällikkö Hannu Juvonen Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta sanoo, että sosiaalitoimessa on tapahtunut kolme isoa muutosta tapauksen jälkeen.
1) Lasta kuullaan aina kahden kesken
Sosiaalihuoltolain mukaan lapsella on oikeus sosiaalityöntekijään, joka tapaa lasta kahden kesken riittävän usein. Vilja Eerikan tapauksessa lasta ei kuultu aina lainkaan kahden kesken. Juvonen sanoo, että Helsingin sosiaalitoimessa on painotettu erittäin paljon sitä, että lasta pitää aina kuulla kahden kesken.
– Vilja Eerikan tapauksessa lapsen huoltajana toiminut isä ja naisystävä antoivat valheellista tietoa, mitä kotona tapahtui. On tärkeää kuulla myös lapsen kertomus kokemuksista. Vilja Eerikan tapauksessa on luultavasti käynyt niin, ettei lapsi ole uskaltanut kertoa totuutta vanhempien läsnäollessa.
2) Kaikki lapsesta saatava tieto on kerättävä yhteen
Vilja Eerikan tapauksessa lastensuojelun työntekijöillä oli tiedossa lapsen käynnit erikoissairaanhoidossa, neuvolassa ja sijoituspaikoissa ja myös isän ja tämän naisystävän aiemmin saamat sosiaalipalvelut. Tietoja ei ole kuitenkaan kerätty yhteen, jotta muut viranomaiset olisivat voineet lain puitteissa hyödyntää niitä ja osanneet arvioida paremmin kokonaisuutta.
3) Työntekijöille on selvennetty, miten viranomaisten välinen yhteistyö toimii eri tapauksissa
Helsingin sosiaalitoimessa on kirjoitettu auki toimintamallit, miten viranomaisyhteistyön täytyy toimia erilaisissa tapauksissa. Yhteistyö koskee lastensuojelua, päiväkotia, koulua, lasten psykiatria, poliisia ja mielenterveystyötä.
– Ohjeistuksessa muun muassa kerrotaan, miten toimia, kun lastensuojelun asiakkailla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Eli kuka on vastuussa yhteydenotoista ja ajanvarauksesta. Tällaisissa tapauksissa asiakkaan ja potilaan vastuulle jätetään vähemmän, jotta esimerkiksi ajanvaraukset tulee tehtyä.
– Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa on säädelty 36 eri lainkohdassa. Tämä on aikamoinen koulutuksellinen haaste. Meidän pitää huolehtia, että työntekijät tietävät, mitä mahdollisuuksia heillä on viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA