Istumapaikat loppuivat yleisöltä kesken lauantaina opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla Helsingissä, kun ihmiset kerääntyivät seuraamaan presidenttiehdokkaiden viimeistä yhteistä keskustelua ennen varsinaista vaalipäivää.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tentin aiheena oli sivistyksen merkitys Suomelle ja se, miten presidentti voi vaikuttaa kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tulevaisuuteen. Presidentin valtaoikeuksiin kuuluvia tehtäviä keskustelussa ei juuri sivuttu.
– Tämä viimeinen tentti on loistava. Miettikää, olemme viettäneet tällä viikolla jokaisen illan näiden tyyppien kanssa. Tämän jälkeen saa mennä kotiin ja viettää aikaa tyttöystävän ja poikien kanssa. Olen saanut tarpeekseni näistä äijistä ja naisista, Harry Harkimo (liik.) sanoi ääneen päästyään ja nauratti yleisöä.
Kokoomuksen Alexander Stubb jatkoi humoristisella linjalla kommentoimalla ehdokkaiden vaatetuksen samankaltaisuutta.
– Olen vähän pettynyt Hjallikseen (Harkimo), Jussiin (Halla-aho) ja Pekkaan (Haavisto). Eikö me sovittu, että laitetaan päälle tumma poolo ja sininen bleiseri? Stubb sanaili.
Hänellä, Mika Aaltolalla (sit.) ja Olli Rehnillä (kesk.) oli juuri tämänkaltainen univormu yllään.
Presidentti koulutuksen puolestapuhujana
Ehdokkaat olivat varsin yksimielisiä siitä, että koulutus on tärkeää ja siihen tulisi satsata riittävästi. Li Anderssonin (vas.) mukaan Suomessa koulutuksen suurin kansallinen ongelma on se, että kouluissa on kasvava joukko huonosti pärjääviä lapsia.
– Tasavallan presidentti voi olla erittäin keskeisessä asemassa nostamassa sivistyksen ja koulutuksen merkitystä esille, entinen opetusministeri sanoi ja sai yleisöltä isot aplodit.
Valitsijayhdistyksen Mika Aaltolan mukaan koulujen niskaan kaatuu paljon tehtäviä ja vastuuta, mutta resursseja pitäisi olla enemmän.
– Koulut ovat melkoisessa polttopisteessä.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah sanoi hallituksen laittavan 200 miljoonaa euroa perusopetuksen parantamiseen ja korosti olevan tärkeää, ettei oppimistulosten eriytymistä tapahtuisi.
Keskustelun juontaja, toimittaja Anna-Stina Nykänen kohdisti yhden kysymyksen erityisesti Alexander Stubbille: milloin työmarkkinatilanne tai hallituksen toimet olisivat sillä tavalla kansan luottamusta ja yhtenäisyyttä repiviä, että presidentin olisi Stubbin mielestä puututtava niihin?
– Siinä vaiheessa kun huoltovarmuus lähtisi jollain tavalla järkkymään, voisin kuvitella, että presidentti puuttuisi. Toinen tilanne on se, jos se vaikuttaisi radikaalisti koulutukseen.
– Perusviestinä on aina ollut se, että presidentin pitää olla kuunteleva osapuoli, joka voi diskreetisti taustalla tehdä työtä. Hänen ei kannata ottaa puolta. Hän ei voi olla puoluepoliittinen. Valitsemme presidenttiä, emme valtakunnansovittelijaa.
Tiedolla useita uhkia
Ehdokkailta kysyttiin myös, millaisena uhkana nämä näkevät rapautuvan uskon koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen.
– Se on uhka demokratialle. Jos meillä ei ole samaa käsitystä siitä, mikä on faktaa ja mikä fiktiota, demokraattista keskustelua ei voida käydä, Stubb sanoi.
Jussi Halla-aho (ps.) näki suurempana ongelmana tieteen politisoitumisen.
– Kun siirrytään pois hyvin eksakteista tieteistä ja mennään yhteiskunnallisen tutkimuksen alueelle, on yhä tavallisempaa, että esitetään poliittisia tai poliittisesti latautuneita näkemyksiä tieteentekijän hattu päässä.
Valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto näki algoritmit ja sosiaalisen median alustojen lisääntyneen vallan uhkana luotettavalle tiedolle.
Osa ehdokkaista otti myös voimakkaasti kantaa monimuotoisen Suomen puolesta.
– Millainen on yhteiskunnallinen ilmapiiri, jos toisia kutsutaan loisiksi ja jaetaan eri kategorioihin sen perusteella, ovatko he syntyperäisiä suomalaisia vai eivät. Tämä on vihapuhetta, ja siihen pitää puuttua, Jutta Urpilainen (sd.) sanoi ja sai mahdollisesti keskustelun suurimmat aplodit yleisöltä.
Valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas Olli Rehn painotti sitä, että Suomessa pitää olla kykyä asialliseen ja sivistyneeseen keskusteluun maahanmuutosta.
– Ikääntyvä Suomi tarvitsee työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa.
Sanaharkkaa ja anteeksipyyntö
Keskustelussa nähtiin myös lyhyt yhteenotto, kun Harkimo väitti Anderssonin joskus nauraneen eduskunnassa hänen lukihäiriölleen. Harkimo väitti myös, ettei Andersson arvostaisi niitä, joilla on lukihäiriö. Keskustelun aiheena oli tuolloin lukeminen ja muut oppimisen tavat, kuten podcastien kuuntelu ja videoiden katselu.
– En ole nauranut sinulle eduskunnassa. Minusta tuo on oikeasti erittäin loukkaavaa puhetta, Hjallis. Et sinäkään voi sanoa muille ihmisille mitä vaan, Andersson sanoi Harkimolle.
Kului vajaat kymmenen minuuttia, ja Harkimo pyysi Anderssonilta anteeksi.
– Pyydän Liltä anteeksi. Sanoin liian jyrkästi tämän asian. Arvostan sinua tosi paljon ja olet ihana tyyppi, vaikka et ajattele yhtään samalla lailla politiikasta kuin minä, Harkimo sanoi.
– Samat sanat. Kiitos Hjallis, arvostan sitä, Andersson sanoi.
– Tämä oli kaunis peace and love (rauhaa ja rakkautta), Sari Essayah kommentoi ja palautti keskustelun takaisin raiteilleen eli koulutukseen.