Vuonna 2014 sattui 1 932 vesiliikenneonnettomuutta ja niissä kuoli 53 henkilöä.
Kahden edellisen vuoden positiivinen kehitys ei enää jatkunut. Vesiliikenneonnettomuuksien määrät palasivat lähelle pidemmän ajan keskiarvoa erityisen synkän loppuvuoden ansiosta.
Vuonna 2014 sattui 266 onnettomuutta ja 6 kuollutta enemmän kuin vuonna 2013.
Vuonna 2014 vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyi 3 naista ja 50 miestä.
– Ne, jotka 1960- ja 1970-luvuilla ovat lapsuutensa veneilleet liiveittä ja selvinneet hengissä, jatkavat perinnettä nykyisin kalareissuillaan ja päätyvät tilastoihin. Iän myötä näiden tarzanien uimakunto on huvennut, mutta rohkaisua ja uskoa omiin kykyihin saattaa löytyä pullosta. Toivottavasti nykypäivän lapset ja nuoret pitävät kiinni toisenlaisesta perinteestä ja käyttävät liivejä myös varttuneempina, yksikönpäällikkö Ville Räisänen sanoo.
Lähes kaikki onnettomuudet tapahtuivat moottori- ja soutuveneillä. Onnettomuus sattui useimmiten veneen kaatumisen tai kallistuman vuoksi, mutta törmäyksiä, pohjakosketuksia tai muiksi tapahtumiksi luokiteltuja onnettomuuksia oli tavallista enemmän. Myös viime vuonna suurin osa onnettomuuksista johtui joko toimintavirheestä tai alkoholin vaikutuksesta.
Poliisin tietoon tulleissa vesiliikenneonnettomuuksissa on tammi-huhtikuussa 2015 menehtynyt 4 henkilöä, mikä oli 2 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Näistä 2 oli Suomen merialueilla ja 2 sisävesialueilla.
– Mediasta on myös näiden lisäksi kuultu ja luettu uutisia vesiliikenneonnettomuuksista. Valtaosa veneilykaudesta on kuitenkin vielä edessä ja tilastojen parantamiseen on kaikki mahdollisuudet olemassa, kunhan vesillä liikkujat muistavat huolehtia omasta turvallisuudestaan, Räisänen muistuttaa.
Veneilyssä tärkeitä turvallisuustekijöitä ovat veneilijän vastuullisuus, terve järki ja harkintakyky. Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta kuuluu aina kipparilla.