Kun puhutaan entisajan tyypillisestä eteläpohjalaisesta miehestä, silmille piirtyy kuva rotevasta isännästä, joka on sonnustautunut tummaan lierihattuun ja pussihousuihin, joita peittävät polviin saakka yltävät saappaat.
Lonkalla roikkuu puukko. Harmaa, punaisilla salmiakkikuvioilla koristeltu villapaita – jussipaita – on myös tärkeä tuntomerkki.
Toinen vaihtoehto yläosan vaatteeksi saattaisi olla musta neule, jossa on rinnan kohdalla kolme taivaansinistä vaakaraitaa. Kyseessä on lapuanpaita, jonka tunnetuin käyttäjä oli Vihtori Kosola.
Lapualaisisäntä kuvattiin asussa kotinsa, Kosolan talon, portailla vuonna 1930. Kuva on levinnyt laajalle, sillä paita ja sen käyttäjä olivat lapuanliikkeen, äärioikeiston, Isänmaallisen kansanliikkeen ja körttiläisyyden symboleja.
Paita yhdistetään niin tiiviisti Kosolan isäntään, että sitä kutsutaan myös vihtorinpaidaksi.
Neuleita Vihtorille kutoi todennäköisesti hänen puolisonsa Eelin Kosola. Hän on jäänyt miehensä varjoon, vaikka seisoi tämän rinnalla isänmaan rajut murrosvaiheet läpi sortovuosien, jääkäriliikkeen, vapaussodan, heimosotien, 1920-luvun lakonmurtoliikkeen sekä 1930-luvun Lapuan liikkeen ja sen jatkajan, vuonna 1944 päättyneen Isänmaallisen kansanliikkeen.
Elin (Eelin) Olga
Katariina Kosola, os. Lagerstedt
- Syntyi Lapuan Honkimäellä vuonna 1887. Asui Lapualla kuolemaansa eli vuoteen 1977 saakka.
- Muutti lapsuudenperheensä kanssa Lapuan keskustaan Saurun taloon vuonna 1899.
- Oli ison talon tytär ja sai käydä kansakoulun ja emäntäkoulun.
- Muutti Kosolan taloon avioiduttuaan Vihtori Kosolan kanssa vuonna 1908. Pariskunta sai viisi lasta, joista kaksi kuoli pienenä tulirokkoon. Tytär ja kaksi poikaa elivät aikuisiksi. Vihtori Kosola kuoli 1936 keuhkokuumeeseen 52-vuotiaana. Herättäjä-Yhdistys osti Kosolan talon vuonna 1949.
Pommitehdas kotona
Suurimmat riskit Kosolat ottivat jääkäriaktivisteina. Saksa oli luvannut kouluttaa lähes 2 000 miestä Suomen salaisiksi asevoimiksi, jotka johtaisivat Suomen suuriruhtinaskunnan aseellisesti irti Venäjästä.
Vihtori Kosola ahkeroi värvääjänä ja etappitalon isäntänä. Kievarina ja majatalona toimiva Kosolan talo sopi hyvin etapiksi, koska siellä kulki muutenkin paljon väkeä. Talossa majoitettiin ja varustettiin vuonna 1916 kolmisensataa miestä. Heidät kuljetettiin Merenkurkun reitille ja hiihtäen Ruotsiin, josta matka jatkui Saksaan.
Jääkäriksi lähtemistä ja värväykseen osallistumista on pidetty suomalaisten siviilien uhkarohkeimpana tekona isänmaan eteen. Kiinni jääneitä uhkasi kuolemantuomio, Siperia tai pitkä vankeus.
Kosolat vankeuteen
Myös Kosolan talon isäntä ja emäntä uhmasivat itsenäisyysaktivisteina Venäjän lakia ja esivaltaa.
Vihtori Kosola joutui jääkärivärväyksen vuoksi lähes vuodeksi Pietariin tutkintavankilaan, mutta vapautui ennen tuomion julistamista keväällä 1917, kun keisarivallan kaataneet vallankumousjoukot vapauttivat poliittiset vangit.
Myös Eelin Kosola joutui viikoksi Vaasaan tutkintavankeuteen. Kosoloiden nuorin lapsi oli tuolloin vasta neljän kuukauden ikäinen.
Vauvan äiti pääsi vapaaksi takuita vastaan venäjän kielen lehtorin Hilja Riipisen ansiosta. Tämä valehteli vangitsijoille, ettei Eelin Kosola tiedä mitään jääkäriliikkeestä, koska pohjalainen isäntä ei koskaan kerro salaisuuksia emännälleen.
Vankilareissut eivät lannistaneet Kosoloita. Vapauduttuaan nämä hankkivat ja kätkivät aseita ja pitivät kotonaan salaista pommitehdasta aivan Kosolaan majoitettujen venäläissotilaiden silmien alla.
Vapaussodassa vuonna 1918 Vihtori Kosola taisteli konekiväärimiehenä, ja oli mukana vapauttamassa Suomea sekä venäläisistä että punakaartien kapinasta.
Varjosta valoon
Sunnuntaina vietettävän naistenpäivän alla sopii nostaa framille nainen, jonka elämästä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan.
Haasteen on jo ottanut vastaan Heli Karhumäki, joka työskentelee kievarinemäntänä ja historiaoppaana pohjalaisuuden päämajaksi sanotussa Kosolan talossa. Myös tämän artikkelin tiedot pohjautuvat Karhumäen haastatteluun.
– Eelin Kosolan elämäntarina suorastaan huutaa tulle kerrotuksi. Se näkyy toki miesten historian rivien väleissä, mutta sitä ei ole koottu itsenäiseksi, ajankuvaan sidotuksi henkilökuvaksi. Hän kesti miehensä rinnalla käsittämättömän vaikeita isänmaan vaiheita, mutta säilytti siitä huolimatta elämänilonsa, työkykynsä ja optimisminsa.
Karhumäki tietää, ettei Eelin Kosola elämä ollut helppoa isänmaan puolustamisen ulkopuolellakaan.
– Pentti-poika sai vankeustuomion muilutuksesta ja murhasta. Vihtorin viimeisinä elinvuosina Eelin joutui kestämään miehensä suhteen oman aikansa huijarinaiseen Minna Craucheriin.
Naistenpäivän kirjakahvila
- Pohjalaisnaisten sielunelämästä ja vaiheista Suomen historiassa keskustellaan naistenpäivänä 8. maaliskuuta Kosolan talolla Lapualla. Aihetta käsitellään kirjallisuuden ja runouden kautta.
- Heli Karhumäen haastateltavina ovat kirjailija Paula Nivukoski sekä Vihtori ja Eelin Kosolan tyttärentytär Anne Bryk.
- Tilaisuudessa teoksiaan esittelevät myös ainakin kirjailijat Eeva-Maria Latva-Rasku, Regina Ketomäki, Johanna Sippola ja Kaisa Viitala.
- Kello 13–16 pidettävän tilaisuuden ovet ovat avoinna myös miehille.
