Vihreät tukee odotetusti ulkoministeri Pekka Haaviston presidenttiehdokkuutta. Puolue päätti asiasta Seinäjoelle kerääntyneessä puoluekokouksessa.
Haavisto kertoi torstaina osallistuvansa ensi vuoden alussa pidettäviin presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta. Ehdokkuus vaatii 20 000 kannattajakortin keräämistä.
Haavisto on ollut vihreiden ehdokkaana kaksissa aiemmissa presidentinvaaleissa. Hän on ollut myös puolueen selvä kärkinimi seuraavaa presidenttiä käsitelleissä gallupeissa.
Haavisto sanoi päätöstä seuranneessa puheessa, että nyt on etsittävä yhä vahvemmin suomalaisia yhdistäviä ja yhdessä pitäviä asioita. Hän perusteli valitsijayhdistyksen perustamista sillä, että kannattajakortin täyttämällä kuka tahansa suomalainen voi poliittisesta kannasta ja taustastaan riippumatta tukea presidenttiehdokkuutta.
– On tärkeää koota kaikki suomalaiset samaan pöytään, Haavisto sanoi.
Haavisto kertoi tästä esimerkkinä vierailuistaan Seinäjoella lauantaina pidetyssä pride-juhlasta. Hän kertoi käyneensä tervehtimässä tapahtumaa paheksuneita henkilöitä.
– Oma ohjeeni on aina, että katsokaa niitä takarivin ihmisiä. Niitä ihmisiä, jotka reunalla seuraavat ehkä uteliaina, mutta eivät uskalla tulla mukaan. Kävelkää kohti, menkää tapaamaan näitä ihmisiä. Se on kaikkein paras tapa tehdä kampanja. Se on paras tapa saada uusia ihmisiä mukaan, Haavisto sanoi.
Haavisto sai kokousväeltä raikuvat aplodit useaan otteeseen.
Puheenjohtajuuden enimmäiskesto piteni
Vihreiden uusi puheenjohtaja Sofia Virta sitä vastoi sai mahdollisuuden jatkaa tehtävässä edeltäjiään pidempään. Puoluekokous nimittäin päätti pidentää enimmäiskestoa, jonka kukin puheenjohtaja voi vuorollaan toimia tehtävässä. Enimmäiskesto pidennettiin kuudesta vuodesta kahdeksaan peräkkäiseen vuoteen.
Vihreät valitsee puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Aiemmin kukin henkilö sai toimia puheenjohtajana korkeintaan kolme perättäistä kautta.
Puolue on halunnut järjestelyllään edistää vaihtuvuutta puolueen johdossa. Järjestelyä on kuitenkin kritisoitu sen perusteella, että puolue kärsii siitä kilpailijoihinsa nähden.
Sunnuntaina hyväksytyn sääntömuutoksen myötä kukin puheenjohtaja voi jatkaa tehtävässä enintään neljä perättäistä kautta.
Puolue päätti myös tehdä puheenjohtajan valintaa edeltävästä jäsenäänestyksestä puoluekokousta sitovan. Äänestys on aiemmin ollut neuvoa-antava, sillä lainsäädäntö ei ole aiemmin mahdollistanut yhdistyksille sitovaa äänestystä.
Aloite lyhemmästä työviikosta läpi
Puolue käsitteli kokouksessaan myös kymmeniä aloitteita omiksi linjauksikseen.
Kokous hyväksyi aloitteen, jonka mukaan puolue edistää laajamittaista nelipäiväisen työviikon kokeilua. Vihreiden rivijäsenten tekemässä aloitteessa viitattiin lyhennetyn työajan kokeiluihin esimerkiksi Britanniassa. Niiden katsotaan lisänneen työntekijöiden hyvinvointia ja myös parantaneen tuottavuutta.
Puoluekokouksen mukaan kokeiluissa tulisi tutkia neljäpäiväisen työviikon ohella muita lyhyemmän työajan ja työviikon malleja.
Ajatus työajan lyhentämisestä on satunnaisesti esiintynyt julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi SDP:n väistyvä puheenjohtaja Sanna Marin on kannattanut ajatusta useaan otteeseen pitkän aikavälin tavoitteena.